Siirry pääsisältöön

Kaikkien pitäisi saada joskus kokea olevansa osa sointua

Jenni Liikaoja opettaa Kurikan kansalaisopistossa laulun yksilöopetusta sekä Jalasjärvellä että Kurikassa ja toimii Jalasjärven Naiskuoron kuoronjohtajana. Hän on valmistunut laulunopetukseen erikoistuneeksi musiikkipedagogiksi Lahden ammattikorkeakoulusta ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineena musiikkitiede. - Tällä hetkellä elämäni jakaantuu Jalasjärven ja Helsingin välille, eli junailun voisi lukea yhdeksi harrastuksistani.

Kuva: Suvi Sievilä

Laulunopettaminen on suosikkihommaani ja haluan opettaa sitä musiikkiopiston lisäksi kansalaisopistossa, sillä monille kynnys opintojen aloittamiseen kansalaisopistossa on matalampi. Laulaminen kuuluu kaikille ja haluan tavoittaa mahdollisimman monenlaisia oppijoita ja tarjota tunteja eri toimipisteissä.

- Monet arastelevat laulutuntien aloittamista ja pohtivat uskaltaisivatko, tai ovatko riittävän hyviä tullakseen tunneille. Laulutuntien aloittamiseen riittää palo laulamiseen! Ääni on instrumentti siinä missä muutkin, ja sen käyttöä voi opiskella. Ethän osaisi soittaa saksofoniakaan ihan ensimmäisellä tunnilla. Yksilöopetus mukautuu jokaisen omiin toiveisiin, tavoitteisiin ja tarpeisiin, joten niin vasta-alkajat kuin jo kokeneemmat laulajat saavat laulutunneilta itselleen sopivat opit.

Jalasjärven Naiskuoro

- Kansalaisopistossa opettaminen on mahdollistanut myös itselleni erään urahaaveen toteutumisen, sillä toivoin pitkään, että pääsisin työskentelemään kuoronjohtajana. Olen iloinen, että voin nyt työskennellä Jalasjärven Naiskuoron kanssa, joka on motivoitunut ja erittäin kehityskelpoinen joukko yhteen hitsautuneita laulajia. Olen itse laulanut lukuisissa eri kuoroissa ja lauluyhtyeissä, mm. Philomelassa, Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa ja Ilmajoen Musiikkijuhlien kuorossa.

Jalasjärven Naiskuorossa on tällä hetkellä 30 laulajaa, mutta mukaan mahtuu vielä! Tämä kuva itsenäisyyspäivän keikalta Kauneimmat joululaulut -tapahtumassa.


- Kuorolaululla on tutkitusti paljon terveyshyötyjä, se muun muassa pidentää elinikää, parantaa elämänlaatua ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuorossa on laulajia, jotka ovat aloittaneet kuorouransa jo nuorisokuorolaisina ja olleet mukana koko Naiskuoron 15-vuotisen historian, joten harrastuksen täytyy olla koukuttava. Itse olen myös sitä mieltä, että kaikkien pitäisi saada joskus kokea olevansa osa sointua, se on ihanaa. Ikäjakauma kuorossamme on ilahduttavan laaja aina lukioikäisistä työikäisten kautta eläkeläisiin, joten porukkaan on helppo solahtaa eri elämäntilanteissa.

Jalasjärven Naiskuorolla oli viime keväänä 15-vuotisjuhlakonsertti. Kuva: Kirsi Kuusisto.

- Mikäli sinua laulattaa, mutta laulat mieluummin ryhmässä ja kaipaat myös mukavaa yhteisöä, niin siinä tapauksessa kuorolaulu voi olla sinun juttusi. Kuoroharjoitukset antavat mahdollisuuden kehittyä laulajana, mutta yhteisön tukemana. Naiskuoromme on 30-henkinen, mutta mukaan mahtuu yhä. Mikäli ajatus kuorolaulusta kutkuttaa, niin meidän treeneissä voi käydä tutustumassa tunnelmaan ennen päätöstä ryhmään sitoutumisesta. Jalasjärven Naiskuoro laulaa moniäänistä musiikkia, joten on hyvä olla valmis harjoittelemaan stemmalaulua. Meillä kuitenkin saa harjoitusnauhan lähes kaikkiin kappaleisiin kotiharjoittelun tueksi, joten esimerkiksi nuotinlukutaito ei ole välttämätöntä.

Jalasjärven Naiskuoron toimintaan voi tutustua tarkemmin kuoron Facebook- ja Instagram-sivuilla.

Esiintymiset ovat yhteisiä päämääriä ja palkitsevia hetkiä kuoroharrastuksessa. Kuva Katri Mäki-Kivistö.

Äänenkäyttöä voi harjoitella

- Ääni on äärimmäisen kiehtova instrumentti ja sen tutkimusmatka on loputon. Lisäksi äänen tutkimus kehittyy koko ajan vauhdilla, joten pyrin jatkuvasti päivittämään osaamistani erilaisilla kursseilla ja koulutuksilla. Olen muun muassa sertifioitu Vocal Health First Aider ja suoritan juuri kyseisten opintojen seuraavaa vaihetta. Lisäksi olen viime aikoina opiskellut mm. Estill Voice Training -äänenkäyttömallia kursseilla ja käyn säännöllisesti itsekin laulutunneilla. Teen myös aktiivisesti töitä freelancer-muusikkona mm. eri oopperaproduktioissa ja laulan lauluyhtye Leinassa ja Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivissa.

- Laulutunneilla päästään välillä hervottomiin tunnelmiin jo siksi, että harjoituksissa matkitaan välillä kissaa, toisinaan koiranpentua ja sen jälkeen pallokalaa. Lisäksi laulunopettajana tulee välillä suositeltua oppilaille erilaisia äänenhuoltoon liittyviä tarvikkeita, ja niissä on kuulemma riittänyt kotijoukoilla ihmeteltävää. Kerran kehotin erästä sitkeästä flunssasta toipuvaa oppilasta hankkimaan apteekista vesipiipun höyryhengitystä varten ja kun hän kertoi hankinnasta perheen nuorisolle, hän oli saanut epäileviä katseita. Painotan nyt vielä, että kyseessä oli apteekista saatava vesipiippu :D. Lisäksi leuan jäykkyyteen toimii hyvin viinipullon korkilla tehtävä harjoitus ja kehotin kerran erästä oppilasta hankkimaan viinipullon korkin, niin hän totesi, että voipahan ainakin tuumata vaimolle, että lauluopettaja kehotti ostamaan viiniä.

Kuorotreeneissä on yllättäviä elementtejä. 15-vuotisjuhlakonsertissa soitettiin viinilaseja yhdessä kappaleessa. Kuva: Terhi Rintala.

- Opettajana tulen erityisen iloiseksi palautteista, joissa työpäivän jälkeinen laulutunti koettiin virkistävänä, tai oppilas kertoo arjen helpottuneen parantuneen hengitystekniikan ansiosta tai äänen kestävän paremmin puhetyössä. Ihania ovat myös oppilaiden oivaltamisen hetket ja onnistumisen kokemukset niin tunneilla kuin mahdollisissa esiintymistilanteissa.

- Rakastan hiihtämistä ja erityisesti talvella pyrin viettämään mahdollisimman paljon aikaa ladulla. Työpäiväni ovat täynnä ääniä ja säveliä, joten luonnossa lepuutan korviani. Laulajalle oma keho on myös instrumentti, joten lisäksi harrastan kehonhuoltolajeja, kuten joogaa, ja hyödynnän niiden oppeja myös opetuksessani.

Tarkemmin Jenniin voi tutustua hänen kotisivuillaan www.jenniliikaoja.com

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Romanikieli vahva osa identiteettiä

Peräseinäjokelainen Taito Lindeman aloittaa syyskuussa romanikielen opettamisen Kurikan kansalaisopistossa. - Työni ohella olen aktiivisesti mukana myös seurakunnan vapaaehtoistyössä. Olen tehnyt mm. Itä-Euroopan alueella romanien parissa lähetystyötä ja siellä ihaillut, kuinka he puhuvat aivan arkikielenään romanikieltä. Tämä on herättänyt sydämessäni halua tuoda tätä samaa myös omaan kotimaahani. Taito Lindeman - Olen itse oppinut romanikielen lapsuudenkodissa ja vähän lisäksi myös aikuisenakin, pääasiassa ihan puheen kautta. Isovanhempani, vanhempani ja vanhemmat veljeni puhuivat paljon romanikieltä kun asuin vielä kotona, joten en voinut jäädä osattomaksi. - Huolenani on, että romanikieli on vähentynyt runsaasti. Itse näen että kielemme on vahva osa meidän identiteettiä. Toiveenani on että kieli elpyisi ihan puheen tasolle asti. - Haluaisin rohkaista ja kannustaa opettelemaan sitä, minkä olemme aikojen saatossa saattaneet kadottaa. Esi-isiemme kieli on vahva osa romanikult...

60-vuotiaan Kurikkalan Setlementin lämminhenkinen juhla

Kansalaisopistossa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, kuntalaisille yhteisöllinen paikka kasvaa ja kehittyä ja tulevaisuudessa arvokkaan tehtävän jatkaminen olivat esiin nousseita teemoja, kun  27.10.2024 juhlittiin Kurikkalan Setlementin 60-vuotisjuhlia. Kurikkalan salin olivat juhlaa varten koristelleet Taidekoulu Tekevän kuvataiteen ja käsityön oppilaat opettajiensa Anne Luoman, Minna Salosen ja Niina Keltamäen johdolla. Kuva: Heidi Pajuluoma Avaussanoissa Kurikkalan Setlementin toiminnanjohtaja Päivi Rantamäki toivotti tervetulleeksi juhlistamaan yhdistystä, joka perustettiin 1964 ensimmäisenä maaseudun setlementtinä tarjoamaan päivähoitoa ja kansalaisopistotoimintaa. Kurikkalan Setlementin toiminta on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta kansalaisopistotoiminta on säilynyt vuodesta 1965 lähtien. Kurssitoiminta alkoi kansalaisten perustaidoilla (esim. konekirjoitus ja maatalouden verotus) ja nykyäänkin  perustaitojen opetusta on tarjolla kansalaisopistoissa. Kurikka...

Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari

Kurikkalainen Anneli Kentta opettaa Kurikan kansalaisopistossa kursseja Nuppilukkolaukut ja -kukkarot sekä Laukut ja reput.  - Ensimmäinen ammattini on ompelija, mutta kun vuosien saatossa ei töitä enää ollut, luin lähihoitajaksi. Työn ohessa opiskelin Suomen Yrittäjäopistossa kädentaidon ohjaajaksi. Monia vuosia olen käynyt kansalaisopiston kursseilla. Minulta kysyttiin vuosi sitten keväällä, jos alkaisin opettamaan Nuppilukkolaukut ja -kukkarot -kurssia .  - Tämän vuoden keväällä kysyttiin, ottaisinko kopin myös Reput ja Laukut -kurssista . Molempiin lupauduin.  - Perheeseeni kuuluu puoliso, lapsia ja lapsenlapsia sekä kääpiövillakoira Rölli. Lapsista 2 asustelee vielä kotona.  - Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari - koska malleja on suunniteltu siten, että jokaiselle löytyy jotakin.