Osana Kurikan, Kauhajoen ja Teuvan kansalaisopistojen yhteistä kehittämishanketta Kohti kestävää elämäntapaa haluttiin vahvistaa opistojen yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on parantaa opintotarjonnan saavutettavuutta ja lisätä heikossa asemassa olevien opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella kansalaisopistossa. Yhteistyöverkostoa lähdettiin rakentamaan lähettämällä yhteistyökutsu 84 valtakunnalliselle, alueelliselle tai paikalliselle toimijalle, jotka edustivat järjestöä, yhteisöä tai muuta toimijaa, joka edustaa yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa (esim. sairauden, työttömyyden, vamman, mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi) olevia ryhmiä, vanhuksia, lapsia, maahanmuuttajia tai romaneja. Yhteistyökutsuun vastasi 9 eri toimijaa. Yhteistyön tarkoituksena oli selvittää, onko opistojen nykyisessä toiminnassa esteitä tai haittoja, jotka estävät tai haittaavat osallistumista opiston toimintaan, millainen kurssitoiminta palvelisi tahoja jatkossa ja onko t
Syksyllä 2019 opistolla alettiin keskustella siitä, mitä pitäisi seuraavaksi kehittää. Kestävä kehitys vaikutti varteenotettavalta vaihtoehdolta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaisi? Asiaan perehdyttiin mm. OKKA-säätiön kautta ja tutustuttiin Kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelma Agenda 2030 :een. Kokemuksia oli kertynyt myös muista opistoista, esim. Äänekosken kansalaisopisto Koskelasta. Päätettiin aloittaa vähitellen, ilman sertifiointitavoitetta. Päätettiin myös hakea keväällä 2020 laatu- ja kehittämisrahoitusta OPH:lta. Huomattiin, että kestävä kehitys oli terminä laajentunut kestäväksi elämäntavaksi. Mitä opettajakunta asiasta ajattelee? Kestävän kehityksen työryhmän ajatusta esiteltiin opettajille. Suunnitelmana oli, että 1) kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan koulun tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa ja koulun arjessa. 2) Jotta asiat tulisivat myös oikeasti tehdyiksi, ohjelmassa sovitaan toimenpiteistä, vastuista, aikataulusta, resursseista