Sullekki sopiva - Kurikan kansalaisopisto

Leena Luomala on niitä kansalaisopistolaisia, joille kursseilla käyminen ei ole vain harrastus. Se on vuosikymmenten mittaan muodostunut osaksi elämää. 75-vuotias Leena on syntynyt Lapualla kymmenlapsiseen perheeseen ja asuu nykyisin Jalasjärvellä. Käsillä tekeminen on kiinnostanut häntä jo nuoresta lähtien. Ensimmäisiä ompelutöitään hän muistaa tehneensä noin 14-vuotiaana äidiltä saamastaan kankaasta. – Olen aina tykännyt käsitöistä ja käsillä tekemisestä enempi. Kansalaisopiston kursseille Leena tuli Jalasjärvellä noin 50 vuotta sitten. Välillä elämäntilanne pienten lasten kanssa toi harrastamiseen taukoja, mutta kursseille hän palasi aina uudelleen. Aktiivisimpina aikoina viikkoon saattoi mahtua jopa seitsemän kurssia – joskus kaksikin saman päivän aikana. Mukaan mahtui käsitöiden lisäksi paljon liikuntaa. Käsityöt ovat kulkeneet Leena Luomalan mukana nuoruudesta saakka. Kansalaisopiston kursseilla hän on käynyt Jalasjärvellä jo noin 50 vuoden ajan. Vuosikymmenten aikana Leena on eh...

Kurikan kansalaisopistossa nautittiin toukokuussa eläkekahvit, kun opistossa opettanut Juha Runsala jäi eläkkeelle. Vaikka työura päättyy yhden vaiheen osalta, musiikki ei ole jäämässä syrjään – päinvastoin. Viulu, alttoviulu, mandoliini ja opettaminenkin kulkevat mukana myös tulevina vuosina. Juha tuli opettamaan Kurikan kansalaisopistoon vuonna 2017. Vuosien aikana hän on opettanut pianon- ja laulunsoiton yksilöopetusta, musiikkia toimintakeskuksissa, johtanut kuoroa sekä ohjannut Mandoliini soi -ryhmää ja tangolaulun kursseja. Työ on tarjonnut paljon musiikkia, mutta ennen kaikkea kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. – Kurssit ovat myös sosiaalisia kokoontumisia. Niissä vaihdetaan kuulumisia, kerrotaan ilot ja surutkin. Jutut jäävät kurssille, Juha kuvailee. Kurikan kansalaisopiston musiikinopettaja Juha Runsala jäi keväällä eläkkeelle. Eläkekahveilla muisteltiin vuosia musiikin, opetuksen ja yhteisten kohtaamisten parissa. Opiskelijan oma innostus kantaa pitkälle Pitkän opet...

Kurikkalainen Henriikka Warmbold johtaa Kurikan kansalaisopistossa The Likat -naiskuoroa ja The Pojat -mieskuoroa. Lisäksi hän on pitänyt opistossa nuotinluvun lyhytkursseja aikuisille. Musiikki on ollut tärkeä osa hänen elämäänsä jo lapsuudesta lähtien, ja vuosien varrella harrastuksesta on kasvanut ammatti sekä elämäntapa. Henriikan koulutus- ja työpolku on ollut monipuolinen. Hän opiskeli alun perin äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ranskan opettajaksi ja valmistui filosofian maisteriksi. Opettaminen alkoi jo nuorena sijaisuuksien kautta, mutta valmistumisen jälkeen tie vei ulkomaille lähes kahdeksaksi vuodeksi. Ulkomailla Henriikka työskenteli kielimatkojen markkinoinnin ja hallinnoinnin parissa. Samalla musiikki säilyi vahvasti mukana elämässä. Ennen Suomeen paluutaan hän opetti yksityisyrittäjänä laulua, suomea ulkomaalaisille sekä ranskaa ja teki myös laulukeikkoja. Tuolloin hän suoritti rytmimusiikin laulupedagogiikan erikoisammattitutkinnon. Myöhemmin opinnot jatkuivat Suomes...

Valtakunnallisella Naapuruusviikolla Kohtaamisten Kurikkalan iltatapahtuma 19.5.2026 kokosi osallistujia Kurikkalaan keskustelemaan siitä, mikä tekee yhteisöstä hyvän ja miten voisimme pitää huolta toisistamme. Illan aikana kuultiin ajatuksia merkityksellisistä kohtaamisista, yksinäisyyden ehkäisystä, yhteisöllisyydestä ja siitä, millaisena Kurikka näyttäytyy uusille ja vanhoille asukkaille. Illan puheenvuoron piti Hanna Kivisalo otsikolla Merkityksellisiä kohtaamisia . Hänen viestinsä oli lohdullinen ja samalla haastava. – Silloin kun elämä ei ole menestystarina, se voi olla merkitystarina. Hanna Kivisalo muistutti Naapuruustiistain puheenvuorossaan, että merkityksellisyys syntyy usein yhteydestä toisiin ihmisiin ja arvostavista kohtaamisista. Kuva Heidi Pajuluoma. Kivisalo muistutti, että merkityksellisyys syntyy usein yhteydestä toisiin ihmisiin. Joskus omaa pahaa oloa voi helpottaa auttamalla jotakuta toista. Auttaminen ei ole yksisuuntainen teko, vaan hyödyttää sekä auttajaa et...

Mitä jos kaikkea ei tarvitsisikaan ostaa uutena? Mitä jos vanhan voisi korjata – ja samalla oppia jotain uutta? Kurikan kansalaisopiston puutöiden ja entisöinnin opettaja Matti Yli-Karjala näkee työssään päivittäin, miten käsillä tekeminen, oivaltaminen ja yhdessä oppiminen rakentavat paitsi esineitä, myös kestävää elämäntapaa. – Vanhaa korjataan, ei heitetä roskiin , Matti tiivistää. Korjaaminen on vastuullinen valinta Puutyökursseilla näkyy selvästi, että opiskelijat arvostavat yhä enemmän korjaamista ja perinteisiä materiaaleja. Kun rikkinäinen huonekalu kunnostetaan tai vanha pinta käsitellään uudelleen, säästetään luonnonvaroja ja pidennetään esineen elinkaarta. Kursseilla suositaan puuta muovin sijaan ja pyritään käyttämään materiaalit tarkasti: – Kaikki materiaali käytetään niin tyynni kuin voi, ei haaskata. Jos itseltä jää yli, joku toinen voi hyödyntää sen. Myös pintakäsittelyssä tehdään kestäviä valintoja. Vesiohenteiset maalit, vahat ja öljyt ovat yleistyneet – ne ov...

Kurikkalainen Jarmo Mäki-Paavola on mies, jolle koneet eivät ole arvoitus – vaan kiinnostava haaste. Hän opettaa Kurikan kansalaisopistossa mopojen, pienkoneiden ja polkupyörien huoltoa ja korjausta, ja kursseilla päästään suoraan tekemisen äärelle. Jarmo Mäki-Paavola opettaa mopojen, pienkoneiden ja polkupyörien huoltoa ja korjausta Kurikan kansalaisopistossa. Jarmon tausta on vahvasti käytännönläheinen. Hän on koulutukseltaan maatalouskoneasentaja, lisäksi hän on suorittanut erikoistavaramyyjän tutkinnon oppisopimuksella sekä valmistunut merkonomiksi asiakaspalvelupainotuksella. Osaamista on kertynyt myös maahantuojien huoltokoulutuksista, joissa on syvennetty taitoja huoltamiseen, korjaamiseen ja vianetsintään. Opettajaksi kansalaisopistoon Jarmo päätyi tuttavan vinkistä. Ammattikouluaikainen luokkakaveri tiesi, että tällaisille kursseille olisi kysyntää – eikä suostuttelua juuri tarvittu. Päätös lähteä mukaan oli helppo. Jarmolle opettaminen on myös tapa jakaa taitoja, joita ei j...