Siirry pääsisältöön

Tekstit

Jumppaa iloisessa ryhmässä

Kurikkalainen Johanna Penttinen ohjaa jumppaa kansalaisopistossa jo viidettä lukuvuotta. Päätyönä on toimia laaja-alaisena erityisopettajana Paulaharjun koulussa, mutta illalla on aikaa Naisten kuntojumpalle Paulaharjun koulussa, aiemmin myös Luovan nuorisoseuralla. - Kansalaisopistosta minua kysyttiin Naisten kuntojumpan ohjaajaksi viisi vuotta sitten. Lupasin harkita. Ohjaaminen houkutteli ja suostuin pyyntöön. Ajattelin, että ehkä selviän siitä. Tapaan sanoa, että ei voi antaa omalle laiskottelun houkutukselle periksi, kun itse ohjaa. On pakko mennä, ja tulee oma liikunta siinä samalla "suoritettua". Hyvä niin! Alkulämmittelyssä koko kroppa liikkuu. Tässä on menossa painonsiirto, ja kädet viuhuvat lennokkaasti mukana. Kuva Janne Pulkkinen. - Tieni ohjaajaksi on lähtenyt omasta jumppaharrastuksesta. Olin lukiossa, kun Kurikan Naisvoimistelijat alkoivat ohjata step-aerobickia. Menin jumppaan ja innostuin lajista niin, että halusin ohjata sitä itsekin. Seuraavana talvena lähd
Uusimmat tekstit

Soitinrakennus vie mukanaan

Kurikkalainen Tapani Harju opettaa kansalaisopistossa soitinrakennusta. Sunnuntaisin kokoontuu ryhmä sekä päivällä että illalla rakentamaan erilaisia sähkökitaroita ja sähköbassoja. Kursseilla keskitytään Fender-tyylisiin pulttikaulaisiin soittimiin. Harju on valmistunut Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta soitinrakennuksen linjalta 2014 soitinrakennusartesaaniksi. - Olen aina tykännyt tehdä puutöitä ja musiikkiharrastus alkoi 14-vuotiaana. Kun minusta ei rokkistaraa tullut, niin tässä soitinrakennuksessa yhdistyvät loistavasti molemmat asiat, musiikki ja puutyöt, Harju kertoo. Tapani Harju kulttuurimatkalla Turussa. Förillä tois puol jokkee. - Vuonna 2009 menin Jukka Katteluksen pitämälle kurssille Seinäjoen kansalaisopistoon. Ensimmäisestä kerrasta lähtien oli olo että "WAU mitä hommaa! Tuolla ukolla on aivan uskomaton ammattitaito asiaan liittyen. Tuollaista työtä tahtoisin itsekin tehdä." Tässä sitä nyt ollaan, olen tehnyt 8 vuotta opettajan töitä kansalais

Englannin opiskelun voi aloittaa vaikka vain kuuntelemalla

Kurikkalainen Mira Burke opettaa Kurikan kansalaisopistossa englantia. Nyt käynnissä olevien Everyday English 2 ja 4 -kurssien lisäksi suunnitteilla on matkailuenglannin kurssi keväälle. - Olen lähtenyt maailmalle vuonna 2001, kun päätin jo nuorena muuttaa Irlantiin. Siellä tapasinkin vuotta myöhemmin nykyisen mieheni ja asuttuamme ensin Irlannissa nelisen vuotta yhdessä muutimme Englantiin, Bristoliin. Sieltä sitten Stroudin kautta Suomeen Jyväskylään. Etelä-Pohjanmaalle olemme perheen kanssa muuttaneet 2011. Ensin asuimme Seinäjoella, mutta kun sopiva tupa löytyi omaksi, muutimme Lohiluomalle vuonna 2013, Mira Burke kertoo. - Kaikenlaista työtä on tullut tehtyä, mutta lopulta opettaminen on vienyt mukanaan. Jo Bristolissa aloitin opettajan sijaisuudet melkoisen levottomassa yläkoulussa. Tähän verrattuna Suomessa opettaminen on lasten leikkiä - joskus jopa kirjaimellisesti. Lapsi oppii parhaiten leikin avulla ja kyllä nykyisin opettamilleni teineillekin leikki kelpaa, kun opettaja vai

Kurikkalassa edistetään esteetöntä liikkumista

Kurikkalassa on toteutettu kevään aikana tilojen esteettömyyskartoitus ja laadittu sen perusteella esteettömyyssuunnitelma.  Kartoitusten tavoitteena on tukea kansalaisopistoja palvelujen saavutettavuuden edistämisessä sekä parantaa tilojen käyttöä paitsi erityisryhmien, myös kaikkien rakennuksia käyttävien ja vierailijoiden parissa. Esteettömyyskartoituksessa kartoitettiin sekä sisä- että ulkotilat Ramboll Finland Oy:n toteuttamassa esteettömyyskartoituksessa selvitettiin esteettömyyden nykytilaa rakennuksen sisätiloissa. Myös ulkotiloista kartoitettiin pysäköintialue ja sisäänkäynnit. Havaintojen perusteella laadittiin esteettömyyssuunnitelmaan korjaussuositukset havaittujen puutteiden osalta. Kartoituksen perusteella Kurikkala on etenkin alakerran tiloiltaan monipuolinen ja valoisa. Pääsisäänkäynti soveltuu luiskan ja ovikellon myötä myös liikkumisesteisille asiakkaille. Lähellä sisäänkäyntiä sijaitsevat opiston toimisto sekä esteetön wc-tila. Suurimmat puutteet esteettömy

Luovuutta ja voimautumista

Marja Nivala tuo Jurvaan tarjolle kursseja sanataiteesta ja elämäntaiteesta. - Olen lähtöisin Raahesta ja asunut yli 20 vuotta Jurvassa, josta pääydin meren äärelle Vaasaan. Jurvassa minulla on rakkaita sukulaisia, ystäviä ja paljon muistoja, Marja kertoo. -  Olen aina tuntenut vetoa luovuuden ja taidelähtöisten asioiden pariin. Aiemmin kukkakaupassani sain toteuttaa luovuuttani monella tavalla ja nyt yhteisöohjaajana koen, että luovat ja taidelähtöiset menetelmät ovat ominta aluettani ohjaustyössä. Marja Nivala. Kuva Pasi Puskala. - Tarjoan Kurikan kansalaisopistossa Luova mieli -sanataidekurssia ja Elämäntaide, löytöretki itseesi -kurssia . Elämäntaiteesta on tarjolla myös yhden kerran tutustumiskurssi . Luova mieli -sanataidekurssilla teemme luovuutta vapauttavia kirjoitusharjoituksia, jotka sopivat kaiken tasoisille kirjoittajille. Painopiste on itse kirjoitusprosessissa, ei niinkään lopputuloksessa. Tämänkaltainen lähestymistapa kirjoittamiseen vapauttaa sisäisestä kriitikosta, j

Kokemuksia kolmannen sektorin verkostoyhteistyön kehittämisestä

Osana Kurikan, Kauhajoen ja Teuvan kansalaisopistojen yhteistä kehittämishanketta Kohti kestävää elämäntapaa haluttiin vahvistaa opistojen yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on parantaa opintotarjonnan saavutettavuutta ja lisätä heikossa asemassa olevien opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella kansalaisopistossa. Yhteistyöverkostoa lähdettiin rakentamaan lähettämällä yhteistyökutsu 84 valtakunnalliselle, alueelliselle tai paikalliselle toimijalle, jotka edustivat järjestöä, yhteisöä tai muuta toimijaa, joka edustaa yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa (esim. sairauden, työttömyyden, vamman, mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi) olevia ryhmiä, vanhuksia, lapsia, maahanmuuttajia tai romaneja. Yhteistyökutsuun vastasi 9 eri toimijaa. Yhteistyön tarkoituksena oli selvittää, onko opistojen nykyisessä toiminnassa esteitä tai haittoja, jotka estävät tai haittaavat osallistumista opiston toimintaan, millainen kurssitoiminta palvelisi tahoja jatkossa ja onko t

Kokemuksia kestävän kehityksen työryhmän perustamisesta ja sen työskentelystä

Syksyllä 2019 opistolla alettiin keskustella siitä, mitä pitäisi seuraavaksi kehittää. Kestävä kehitys vaikutti varteenotettavalta vaihtoehdolta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaisi? Asiaan perehdyttiin mm. OKKA-säätiön kautta ja tutustuttiin Kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelma Agenda 2030 :een. Kokemuksia oli kertynyt myös muista opistoista, esim. Äänekosken kansalaisopisto Koskelasta. Päätettiin aloittaa vähitellen, ilman sertifiointitavoitetta. Päätettiin myös hakea keväällä 2020 laatu- ja kehittämisrahoitusta OPH:lta. Huomattiin, että kestävä kehitys oli terminä laajentunut kestäväksi elämäntavaksi. Mitä opettajakunta asiasta ajattelee? Kestävän kehityksen työryhmän ajatusta esiteltiin opettajille. Suunnitelmana oli, että 1) kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan koulun tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa ja koulun arjessa. 2) Jotta asiat tulisivat myös oikeasti tehdyiksi, ohjelmassa sovitaan toimenpiteistä, vastuista, aikataulusta, resursseista