Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kokemuksia kolmannen sektorin verkostoyhteistyön kehittämisestä

Osana Kurikan, Kauhajoen ja Teuvan kansalaisopistojen yhteistä kehittämishanketta Kohti kestävää elämäntapaa haluttiin vahvistaa opistojen yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on parantaa opintotarjonnan saavutettavuutta ja lisätä heikossa asemassa olevien opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella kansalaisopistossa. Yhteistyöverkostoa lähdettiin rakentamaan lähettämällä yhteistyökutsu 84 valtakunnalliselle, alueelliselle tai paikalliselle toimijalle, jotka edustivat järjestöä, yhteisöä tai muuta toimijaa, joka edustaa yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa (esim. sairauden, työttömyyden, vamman, mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi) olevia ryhmiä, vanhuksia, lapsia, maahanmuuttajia tai romaneja. Yhteistyökutsuun vastasi 9 eri toimijaa. Yhteistyön tarkoituksena oli selvittää, onko opistojen nykyisessä toiminnassa esteitä tai haittoja, jotka estävät tai haittaavat osallistumista opiston toimintaan, millainen kurssitoiminta palvelisi tahoja jatkossa ja onko t
Uusimmat tekstit

Kokemuksia kestävän kehityksen työryhmän perustamisesta ja sen työskentelystä

Syksyllä 2019 opistolla alettiin keskustella siitä, mitä pitäisi seuraavaksi kehittää. Kestävä kehitys vaikutti varteenotettavalta vaihtoehdolta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaisi? Asiaan perehdyttiin mm. OKKA-säätiön kautta ja tutustuttiin Kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelma Agenda 2030 :een. Kokemuksia oli kertynyt myös muista opistoista, esim. Äänekosken kansalaisopisto Koskelasta. Päätettiin aloittaa vähitellen, ilman sertifiointitavoitetta. Päätettiin myös hakea keväällä 2020 laatu- ja kehittämisrahoitusta OPH:lta. Huomattiin, että kestävä kehitys oli terminä laajentunut kestäväksi elämäntavaksi. Mitä opettajakunta asiasta ajattelee? Kestävän kehityksen työryhmän ajatusta esiteltiin opettajille. Suunnitelmana oli, että 1) kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan koulun tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa ja koulun arjessa. 2) Jotta asiat tulisivat myös oikeasti tehdyiksi, ohjelmassa sovitaan toimenpiteistä, vastuista, aikataulusta, resursseista

Sanni Huhta-Koivisto valmistui Käsityökoulu Tekevästä

Sanni Huhta-Koivisto sai valmiiksi käsityön taiteen perusopintojen yleisen oppimäärän 10 vuoden opiskelun jälkeen. Saavutusta juhlistettiin kakkukahvin äärellä ti 24.5. kansalaisopistolla.  Päättötyönään Sanni Huhta-Koivisto valmisti virkatun asustekokonaisuuden, johon kuuluvat pipo, kaulahuivi ja lapaset. - Päättötyön ajatus sai alkunsa huivista. Virkkaus on itselleni mieleinen tekniikka, kotona on nytkin virkkaustöitä tekeillä. Pitkäjänteisen työn saaminen valmiiksi tuntuu kivalta, Sanni toteaa. Sanni ja päättötyönä valmistunut asustekokonaisuus Sanni Huhta-Koivisto laskeskelee perheensä ja opettaja Arja Sivulan kanssa, että käsityökoulun aikana töitä on valmistunut useita kymmeniä. Kaikki työt ovat kotona tallessa, tosin ihan kaikki eivät ole esillä. Erityisesti Sannin mieleen on onnistuneena työnä jäänyt solmeiltu makramee-mandala, joka on edelleen kotona seinällä.  - Työ aloitetaan piirtämällä suunnitelma. Taitoa kysyy suunnitelman toteuttaminen, esimerkiksi kanaverkosta rakennett

Ryhmät ovat oma jumppaperheensä

Kurikkalainen Joonas Moberg opettaa kansalaisopistossa monipuolisesti liikuntaa. Hän työskentelee koko Kurikan alueella ja ohjaa Lihakset liikkeelle -kursseja, Naisten liikuntaa, Kehonhuoltamoita sekä itse kehittämiään Alpha-1-treenejä: HIITiä, kokokehojumppaa sekä keväällä ulkona Boot Camp -treeniä. Moberg on kouluttautunut laajasti. Hän on talonrakentaja, kirjasto- ja tietopalvelun ammattilainen sekä personal trainer. Hän on suorittanut ryhmäliikunnan ohjaajakoulutuksia ja valmistuu keväällä 2022 nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. - Miellän itseni monialaohjaajaksi. Olen omanlaiseni persoona ja teen ohjaustyötä täydellä sydämellä. Arvostan asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä, Moberg kuvailee. - Opetan kansalaisopistolla, koska ympäristö mahdollistaa hyvin itsensä toteuttamisen ja kehittymisen ohjaajana. Saan tehdä työtä omien arvojeni pohjalta. Minulle tärkeää on asiakaslähtöisyys ja ohjattavien hyvinvoinnin edistäminen.  Ihmisten auttaminen opiston kurssien kautta on opiskelijalle k

Käsillä tekeminen kuuluu kaikille

Jurvalainen ammatillinen opettaja ja tekstiilialan artenomi (AMK) Hanne Alho opettaa Kurikan kansalaisopistossa  kudontaa ja käsityökursseja, käsityötaiteen perusopetusta, värjäystä sekä kasvivärjäystä ja muita lyhytkursseja. - Nautin käsillä tekemisestä sekä opettajan työstä. Haluan jakaa omaa vahvaa tietotaitoa myös muille. Käsillä tekeminen kuuluu kaikille. Opiskelijoiden innokkuus käsillä tekemiseen sekä upeat tuotokset kursseilla antavat suuresti iloa myös itselle, Alho toteaa. - Käsillä tekeminen on minulle kuin elämäntapa. Olen tekstiilikäsitöiden monialainen ammattilainen ja käsityöalan yrittäjä Atelje Hannettaressa. Omia lempikäsityöharrastuksiani ovat mm. huovutus, kudonta, neulonta, virkkaus, makramee, vaatteiden ja asusteiden ompelu eri materiaaleista sekä korujen valmistus eri tekniikoin.  Hanne Alho. Kuva Aada Alho - Olen myös elinikäinen oppija. Ammatillisen osaamiseni olen hankkinut Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Jurvan

Tukiviittomia verkossa oman pöydän ääreltä ympäri Suomen

Eeva-Maria Koskinen on Kurikasta kotoisin oleva nykyinen turkulainen. Hän päätyi Turkuun neljä vuotta sitten opiskelemaan viittomakieltä ja tulkkausta Diakonia-ammattikorkeakouluun, josta lopulta valmistui puhevammaisten tulkiksi ja kommunikaatio-opettajaksi keväällä 2021.  - Koulutuksessani sain opiskella tulkkaamaan korvaavia kommunikointimenetelmiä, kuten tukiviittomia ja kommunikaatiosovelluksia, sekä opettamaan niiden käyttöä. Koulutukseeni kuuluivat pedagogiset opinnot, joissa erityistä huomiota kiinnitettiin käytäntöön eli siihen, kuinka opettaa kommunikaatiomenetelmiä.  Kuvassa ja kuvaajana Eeva-Maria Koskinen Koskinen aloitti opettamisen Kurikan kansalaisopistossa syksyllä 2021. Ennen valmistumistaan hän pohti erilaisia työllistymismuotoja ja vaihtoehtoja. Koulussa hän oli huomannut opettamisen olevan hänen "oma juttunsa".  - Äitini ehdotti, että tarjoaisin kurssia Kurikan kansalaisopistoon, joten siitä ajatus sitten lähti. Isona ongelmana oli, että asun Turussa, jos

Valokuvaus on mahtava keino tallentaa muistoja

Jalasjärveläinen Pinja Naamanka opettaa Kurikan kansalaisopistossa valokuvausta ja siihen liittyviä digikursseja: Valokuvakirjan tekeminen ja tilaaminen sekä Tallenna ja muokkaa valokuvia pilvipalvelussa.  Hän on 90-luvun lapsi ja syntyi alunperin pohjoiseen merenrantakaupunki Ouluun. - Ammatinvalinta valokuvauksen pariin tuli vähän vahingossa. Sitä ennen on tullut kokeiltua muun muassa DJ:n ammattia, baarimikkoilua ja ja on sitä oltu teatterissakin valoja heiluttamassa, Naamanka kertoo. Ensimmäisen kameran hän hankki medianomiksi valmistumisen jälkeen ja elämää on tallennettu kuviksi Amsterdamia, Lontoota ja Santo Domingoa myöten. - Lähtökohtaisesti olen kuvannut ihmisiä ja tapahtumia, vuoden 2020 aikana erilisten esineiden kuvailu on tullut myös mukaan. Intohimona on nykyään valomaalaus, 3D-mallinnuksen opettelu sekä Prätkähiirien keräily. Omakuva. Kuva: Pinja Naamanka. - Olen alunperin opiskellut "vain" medianomiksi Tampereen Ammattikorkeakoulussa. Olen opiskellut pääosin