Syksyllä 2019 opistolla alettiin keskustella siitä, mitä pitäisi seuraavaksi kehittää. Kestävä kehitys vaikutti varteenotettavalta vaihtoehdolta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaisi? Asiaan perehdyttiin mm. OKKA-säätiön kautta ja tutustuttiin Kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelma Agenda 2030:een. Kokemuksia oli kertynyt myös muista opistoista, esim. Äänekosken kansalaisopisto Koskelasta. Päätettiin aloittaa vähitellen, ilman sertifiointitavoitetta. Päätettiin myös hakea keväällä 2020 laatu- ja kehittämisrahoitusta OPH:lta. Huomattiin, että kestävä kehitys oli terminä laajentunut kestäväksi elämäntavaksi.
Mitä opettajakunta asiasta ajattelee?
Kestävän kehityksen työryhmän ajatusta esiteltiin opettajille. Suunnitelmana oli, että 1) kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan koulun tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa ja koulun arjessa. 2) Jotta asiat tulisivat myös oikeasti tehdyiksi, ohjelmassa sovitaan toimenpiteistä, vastuista, aikataulusta, resursseista ja seurannasta. 3) Ohjelmaa päivitetään itsearvioinnin perusteella vuosittain.
Opettajia pyydettiin valitsemaan mielestään tärkeimpiä kehityskohteita ekologisen ja taloudellisen kestävyyden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden alalta. Opettajia myös kannustettiin liittymään mukaan työryhmään. Ekologisen ja taloudellisen kestävyyden alalta opettajat nostivat mielestään tärkeimmiksi teemoiksi jätteen synnyn ja kierrätyksen sekä vastuulliset hankinnat ja kestävän kulutuksen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden alalta tärkeimmäksi nousi henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet.
Työryhmän kutsumien koolle
Satunnaisotannalla lähetettiin kutsu 3 % opiskelijoista (132 henkilöä), opettajille sekä opiston johtokunnan edustajille. Mukaan lähti 12 henkilöä, vetäjiä oli kaksi. Mukana oli 6 tuntiopettajaa, 5 opiskelijaa ja 1 johtokunnan edustaja. Ryhmään kuului 8 naista ja 4 miestä, ryhmän keski-ikä oli 54 v.
Työryhmän toimintaa
Aloitustapaamisessa määriteltiin, miten ryhmä käsittää kestävän kehityksen eli kestävän elämäntavan ja millaisia määritelmiä siitä on esitetty. Keskusteltiin kestävän kehityksen näkymisestä opiston toimintaa ohjaavissa teemoissa ja päätettiin laatia opistolle kestävän kehityksen toimintasuunnitelma.
OKKA-säätiön kanssa aloitetun yhteistyön myötä ymmärrettiin, että työtä olisi hyvä lähteä tekemään itsearvioinnin pohjalta. Säätiöltä saatiin käyttöön arviointivälineeksi vapaalle sivistystyölle suunnatut kestävän tulevaisuuden indikaattorit. Niiden avulla voidaan arvioida oppilaitoksen opetuksen, toimintakulttuurin ja johtamisen nykytilannetta. Arviointia kokeiltiin toteuttaa koronan vuoksi myös etänä, mutta se koettiin hankalaksi. Varsinaisesti arviointi toteutettiin lopulta lähitapaamisissa.
Arvioinnin tulokset käytiin läpi ja tulosten pohjalta päätettiin, mitkä painopisteet nostetaan kestävän kehityksen ohjelmaan. Valittujen painopisteiden pohjalta hallinto laati esityksen kestävän kehityksen ohjelmaksi ja kestävän kehityksen työryhmä hyväksyi sen opiston hallinnolle esitettäväksi yhden kommenttikierroksen jälkeen.
Työryhmän toimikausi oli kaksi vuotta. Kokoontumisia oli kaikkiaan 7.
 |
| Ensimmäinen kestävän kehityksen työryhmän kokoontuminen. Kuva Kristiina Väliniemi. |
Palautetta kestävän kehityksen työryhmältä
Hyödylliseksi koettiin keskustelu asioista. Avartavaa oli huomata, kuinka eri tavalla ryhmän jäsenet asioista ajattelivat. Jokaisen mielipide koettiin arvokkaaksi ja hyvänä nähtiin, että asioista keskusteltiin avoimesti ja etsittiin yhdessä mahdollisimman hyvää lopputulosta tai ratkaisua. Työskentely sai myös miettimään omaa paikkaa ja vastuuta organisaatiossa.
Kestävän kehityksen ohjelma 2021-2025
Opiston johtokunta hyväksyi ohjelman talvella 2022 ja se on luettavissa opiston kotisivuilla ja tästä linkistä.
Kestävän kehityksen työryhmän toiminta jatkuu
Kahden vuoden toimikauden päätyttyä opistolle koottiin uusi kestävän kehityksen työryhmä jälleen satunnaisotannan avulla. Mukaan kutsuttiin myös opetushenkilöstöä, opiston johtokuntaa sekä aiemman ryhmän jäseniä. Mukaan lähti 10 jäsentä: 2 tuntiopettajaa, 7 opiskelijaa ja 1 johtokunnan jäsen. Heistä kaksi jatkaa edellisestä työryhmästä. Tavoitteena on ohjelman pohjalta valikoida vuosittain painopistealueita ja suunnitella toimintaa vuosittain. Lisäksi tehtävänä on arvioida tehtyä työtä.
Kommentit
Lähetä kommentti