Siirry pääsisältöön

Luonnon ruoka- ja lääkekauppa

Suomen luonnosta löytyy todellista ”superruokaa”, sen saimme oppia kuunnellessamme diplomifytoterapeutti Raija-Liisa (Lippe) Äystön erittäin mielenkiintoisia ja kattavia luentoja, otsikolla ”Superfoodia Suomen luonnosta”.

Omasta tiestään kasvien maailman tuntemiseen hän kertoi, ettei koulussa koskaan kerännyt kasveja, mutta ollessaan mökillä syttyi innostus luontoon ja halu tietää enemmän, mitä kaikkea kasvavaa on käytetty lääkkeenä sekä ravintona. Raija-Liisa kouluttautui luonnonlääketieteen alalle rekisteröidyksi fytoterapeutiksi ja kouluttajaksi. Hän on toiminut Kauhajoen opistolla sekä Keski-Pohjanmaan opistolla, Kälviällä alan opettajana. Nyt on hänen mukaansa nousussa taas innostus itsensä hoitamiseen ja kiinnostus siihen, miten 
luontoa voi tässä hyödyntää.

Diplomifytoterapeutti Raija-Liisa (Lippe) Äystö. Kuva: Suvi Veijalainen.


Jokaisen oikeuksien tunteminen on tärkeää 

Jokaisen oikeuksien mukaan voi kasveja ym. poimia luonnosta. Muutenkin on hyvä tietää keräämisen periaatteita: poimi vain niitä kasveja, marjoja ja sieniä, jotka ehdottomasti tunnet, noudata kestävän keräilyn ajatusta äläkä turmele luontoa jättäen jälkiä ym.

Nokkosesta oli hyvä aloittaa. Se on kaikkien tuntema kasvi – tuskin kuitenkaan monikaan tiesi, miten rikkaat ja monipuoliset ravintoarvot nokkosella on – mm. C-vitamiinia ja proteiineja monin kerroin enemmän kuin pinaatissa, kalsiumia kolminkertaisesti maitoon verrattuna, puhumattakaan kasvin rohto-ominaisuuksista. Maitohorsma, voikukka, siankärsämö piharatamo, poimulehti, savikat ja maltsat saivat myös kaikki niille kuuluvan kunnian todellisina ”superfoodeina”. Ravintoaineiden lista jokaisessa on vaikuttava, samoin rohtovaikutusten moninaisuus.

Marjat, sienet, käävät...

Saimme erittäin kattavasti tietoa marjoista, joita jokaisen oikeuksien nojalla voimme metsästä kerätä. Opimme niiden ravintoaineista ja rohto-ominaisuuksista. Esim. mustikasta voi hyödyntää niin marjat, lehdet, lehdettömät varret kuin kukatkin. Mustikka on maailman parhaita antioksidantteja (ne toimivat kehon sisäisen puolustusjärjestelmänä) sisältämiensä aineiden yhteisvaikutusten vuoksi. Rohto-ominaisuuksiakin löytyy vaikka miten paljon. Puolukan ja tyrnin tiesimme olevan ravintoaineiltaan sekä terveysvaikutuksiltaan monipuolisia – saimme lukea niidenkin osalta, miten rikkaita ne ovat. Saimme oppia, että vähän hyljeksitty variksenmarja on kaikkein antioksidanttisin. Sitä ensi satokautena sitten napsimaan suuhun ja koppaan metsästä.

Keltavahvero eli kanttarelli samoin kuin suppilovahvero ovat monen sienestäjän suosikkeja. Näillä sienillä on myös paljon rohto-ominaisuuksia hyvien ravintoarvojen lisäksi. Vielä kun sattuisi jostain metsän kätköistä löytämään mustatorvisieniä, niilläkin on runsaasti terveysvaikutuksia.

Varmaan monelle oli kurssi-iltoinamme uutta oppia se, mitä kaikkea sisältävät puissa kasvavat käävät. Pakurikääpä, oikeastaan puun rungolla oleva sienimäinen kasvannainen, oli ehkä tutuin. Siitä on löydetty yli 200 vaikuttavaa ainetta hyvin moneen vaivaan. Tämän jälkeen tulee katseltua metsäretkillä yhä tarkemmin kasvustoa. Saattaa löytyä kirkkaan oranssinvärinen, tosin harvinainen lakkakääpä, kantokääpä tai arinakääpä ym. Taulakäävän vanhemman yksilön tunnistaa hevosenkavion muodosta. Sitä on käytetty aiemmin tulenteossa säilyttämällä kytevää tulta pehmeän käävän sisuksessa ja lehmän sarvessa. Kaikki hyödyksi!

Luonnosta löytyy todella runsaasti ”superruokaa”. Paljon voi hyödyntää ruoaksi ja jopa lääkkeeksi. Ehdottoman tärkeää on oppia tuntemaan, mitä voi ja saa poimia. Tämä kaikki luontoa kunnioittaen.

Villiyrtit ja luonnonantimet tutuksi

Kansalaisopiston toukokuun kursseilla voi oppia lisää villiyrteistä ja luonnonantimista. Jurvassa kurssi järjestetään kolmena iltana 13. – 25. 5 ja Kurikassa 14.-25.5. Teemme kurssilla myös kokonaisen aterian villiyrttejä hyödyntäen

Tervetuloa mukaan, katso lisätietoja kansalaisopiston sivuilta: https://uusi.opistopalvelut.fi/kurikka/fi/?q=villiyrtit&page=1

- Suvi Veijalainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kurssit hyvä keino sekä saada että antaa hyvää mieltä kanssakulkijoille

Jalasjärveläinen Juha Rossinen-Kaihlamäki opettaa Kurikan kansalaisopistossa mm. tanssikursseja ja piirustusta. - Tykkään työskennellä ihmisten parissa ja viime vuodet ovatkin vetäneet minua yhä enemmän opetustöiden pariin. Pidän tänäkin vuonna erilaisia tanssikursseja lähiseudun kansalaisopistoissa. Tanssin lisäksi pidän myös muita kursseja, joista minulle on kertynyt osaamista matkani varrelta. Näitä ovat esimerkiksi piirustus- ja perspektiivikurssit, puuviilu-intarsia sekä ratkaisukeskeisyyteen perustuvat kurssit, jossa keskitytään mm. siihen, mihin kaikkeen käytämme energiaamme ja kuinka oppisimme keskittämään huomiomme niihin asioihin, jotka ovat meille aidosti tärkeitä. - Tanssin puolelta olen käynyt aikoinaan Suomen Tanssiurheiluliiton seuraohjaajakoulutuksen ja nykyisin päivitän osaamistani käymällä itse uusilla kursseilla tai yksityistunneilla sen verran, mitä omilta kursseiltani ehdin. Omat kilpatanssivuoteni toivat myös hyvän lisän tanssiosaamiseeni. Piirustusta olen harrast...

Valmistujaistunnelmia käsityökoulusta

Keväällä sai taiteen perusopetuksen käsityön lyhyen oppimäärän eli 500 h valmiiksi Jasmin Saari Käsityökoulu Tekevässä. Valmistumista juhlittiin kakkukahvin äärellä kesäkuussa. Rehtori Päivi Rantamäki kiitteli nuorta valmistujaa ahkerasta työstä ja sitoutumisesta, jota käsityökoulun valmiiksi tekeminen vaatii. Jasmin aloitti käsityökoulun käymisen osallistumalla kesällä 2018 käsityöpajaan ja seuraavana syksynä hän ilmoittautui mukaan käsityökouluun. Joinakin kesinä hän on ollut mukana useammassa pajassa. Käsityötekniikoihin ovat opastaneet opettajat Arja Sivula ja Anne Luoma. Käsityökoulussa on tullut harjoiteltua monia tekniikoita ja käytettyä erilaisia materiaaleja. Äkkiseltään Jasmin muistaa ainakin kutoneensa kangaspuilla, huovuttaneensa, ommelleensa ja neuloneensa. Myös erilaisia kovia materiaaleja, esimerkiksi betonia, on työstetty. - Peruskoulussa käsityön tuntimäärä on vähentynyt ja kyllä se näkyy lasten kädentaidoissa. Käsityönopettajana olen iloinen, että käsityökoulussa ja m...

Jumpparyhmä on myös sosiaalinen tapahtuma

Jurvassa asuva Ilona Hannuksela opettaa Kurikan kansalaisopistossa Naisten liikunta, Tupenkylä -kurssia Tupen kylätuvalla Jurvassa. Hannuksela on koulutukseltaan fysioterapeutti ja pystyy hyödyntämään ammatillista osaamistaan myös jumpparyhmässä. - Minua kysyttiin kotikylälleni ohjaamaan jumpparyhmää 2007, kun edellinen ohjaaja lopetti ja siitä lähtien olen ohjannut samaa ryhmää. Tämä ryhmä on tullut niin tutuksi, etten osaa lopettaa, joten kyllä tykkään ohjata ryhmääni, Ilona kertoo. Tupenkylän Naisten liikunnassa liikutaan välillä myös ulkona. Kuvassa opettaja Ilona Hannuksela. Kuva: Henna Hannuksela - Jumpparyhmä on myös sosiaalinen tapahtuma, joskus heitetään vitsiä puolin ja toisin ja sitten nauretaan ja jatketaan jumppaamista. Tykkään että ryhmässä on rento ilmapiiri. Ei tämä ole niin vakavaa, vaikka tosissaan tehdäänkin. - Kauden 2022-2023 päätteeksi tehtiin kävelylenkki pelloilla. Keväthanki kantoi hyvin ja retki oli rentouttava. Korona-aikana jumpattiin koko kausi ulkona. Väli...