Suomen luonnosta löytyy todellista ”superruokaa”, sen saimme oppia kuunnellessamme diplomifytoterapeutti Raija-Liisa (Lippe) Äystön erittäin mielenkiintoisia ja kattavia luentoja, otsikolla ”Superfoodia Suomen luonnosta”.
Omasta tiestään kasvien maailman tuntemiseen hän kertoi, ettei koulussa koskaan kerännyt kasveja, mutta ollessaan mökillä syttyi innostus luontoon ja halu tietää enemmän, mitä kaikkea kasvavaa on käytetty lääkkeenä sekä ravintona. Raija-Liisa kouluttautui luonnonlääketieteen alalle rekisteröidyksi fytoterapeutiksi ja kouluttajaksi. Hän on toiminut Kauhajoen opistolla sekä Keski-Pohjanmaan opistolla, Kälviällä alan opettajana. Nyt on hänen mukaansa nousussa taas innostus itsensä hoitamiseen ja kiinnostus siihen, miten luontoa voi tässä hyödyntää.
Nokkosesta oli hyvä aloittaa. Se on kaikkien tuntema kasvi – tuskin kuitenkaan monikaan tiesi, miten rikkaat ja monipuoliset ravintoarvot nokkosella on – mm. C-vitamiinia ja proteiineja monin kerroin enemmän kuin pinaatissa, kalsiumia kolminkertaisesti maitoon verrattuna, puhumattakaan kasvin rohto-ominaisuuksista. Maitohorsma, voikukka, siankärsämö piharatamo, poimulehti, savikat ja maltsat saivat myös kaikki niille kuuluvan kunnian todellisina ”superfoodeina”. Ravintoaineiden lista jokaisessa on vaikuttava, samoin rohtovaikutusten moninaisuus.
Keltavahvero eli kanttarelli samoin kuin suppilovahvero ovat monen sienestäjän suosikkeja. Näillä sienillä on myös paljon rohto-ominaisuuksia hyvien ravintoarvojen lisäksi. Vielä kun sattuisi jostain metsän kätköistä löytämään mustatorvisieniä, niilläkin on runsaasti terveysvaikutuksia.
Varmaan monelle oli kurssi-iltoinamme uutta oppia se, mitä kaikkea sisältävät puissa kasvavat käävät. Pakurikääpä, oikeastaan puun rungolla oleva sienimäinen kasvannainen, oli ehkä tutuin. Siitä on löydetty yli 200 vaikuttavaa ainetta hyvin moneen vaivaan. Tämän jälkeen tulee katseltua metsäretkillä yhä tarkemmin kasvustoa. Saattaa löytyä kirkkaan oranssinvärinen, tosin harvinainen lakkakääpä, kantokääpä tai arinakääpä ym. Taulakäävän vanhemman yksilön tunnistaa hevosenkavion muodosta. Sitä on käytetty aiemmin tulenteossa säilyttämällä kytevää tulta pehmeän käävän sisuksessa ja lehmän sarvessa. Kaikki hyödyksi!
Luonnosta löytyy todella runsaasti ”superruokaa”. Paljon voi hyödyntää ruoaksi ja jopa lääkkeeksi. Ehdottoman tärkeää on oppia tuntemaan, mitä voi ja saa poimia. Tämä kaikki luontoa kunnioittaen.
Tervetuloa mukaan, katso lisätietoja kansalaisopiston sivuilta: https://uusi.opistopalvelut.fi/kurikka/fi/?q=villiyrtit&page=1
Omasta tiestään kasvien maailman tuntemiseen hän kertoi, ettei koulussa koskaan kerännyt kasveja, mutta ollessaan mökillä syttyi innostus luontoon ja halu tietää enemmän, mitä kaikkea kasvavaa on käytetty lääkkeenä sekä ravintona. Raija-Liisa kouluttautui luonnonlääketieteen alalle rekisteröidyksi fytoterapeutiksi ja kouluttajaksi. Hän on toiminut Kauhajoen opistolla sekä Keski-Pohjanmaan opistolla, Kälviällä alan opettajana. Nyt on hänen mukaansa nousussa taas innostus itsensä hoitamiseen ja kiinnostus siihen, miten luontoa voi tässä hyödyntää.
Diplomifytoterapeutti Raija-Liisa (Lippe) Äystö. Kuva: Suvi Veijalainen. |
Jokaisen oikeuksien tunteminen on tärkeää
Jokaisen oikeuksien mukaan voi kasveja ym. poimia luonnosta. Muutenkin on hyvä tietää keräämisen periaatteita: poimi vain niitä kasveja, marjoja ja sieniä, jotka ehdottomasti tunnet, noudata kestävän keräilyn ajatusta äläkä turmele luontoa jättäen jälkiä ym.
Nokkosesta oli hyvä aloittaa. Se on kaikkien tuntema kasvi – tuskin kuitenkaan monikaan tiesi, miten rikkaat ja monipuoliset ravintoarvot nokkosella on – mm. C-vitamiinia ja proteiineja monin kerroin enemmän kuin pinaatissa, kalsiumia kolminkertaisesti maitoon verrattuna, puhumattakaan kasvin rohto-ominaisuuksista. Maitohorsma, voikukka, siankärsämö piharatamo, poimulehti, savikat ja maltsat saivat myös kaikki niille kuuluvan kunnian todellisina ”superfoodeina”. Ravintoaineiden lista jokaisessa on vaikuttava, samoin rohtovaikutusten moninaisuus.
Marjat, sienet, käävät...
Saimme erittäin kattavasti tietoa marjoista, joita jokaisen oikeuksien nojalla voimme metsästä kerätä. Opimme niiden ravintoaineista ja rohto-ominaisuuksista. Esim. mustikasta voi hyödyntää niin marjat, lehdet, lehdettömät varret kuin kukatkin. Mustikka on maailman parhaita antioksidantteja (ne toimivat kehon sisäisen puolustusjärjestelmänä) sisältämiensä aineiden yhteisvaikutusten vuoksi. Rohto-ominaisuuksiakin löytyy vaikka miten paljon. Puolukan ja tyrnin tiesimme olevan ravintoaineiltaan sekä terveysvaikutuksiltaan monipuolisia – saimme lukea niidenkin osalta, miten rikkaita ne ovat. Saimme oppia, että vähän hyljeksitty variksenmarja on kaikkein antioksidanttisin. Sitä ensi satokautena sitten napsimaan suuhun ja koppaan metsästä.Keltavahvero eli kanttarelli samoin kuin suppilovahvero ovat monen sienestäjän suosikkeja. Näillä sienillä on myös paljon rohto-ominaisuuksia hyvien ravintoarvojen lisäksi. Vielä kun sattuisi jostain metsän kätköistä löytämään mustatorvisieniä, niilläkin on runsaasti terveysvaikutuksia.
Varmaan monelle oli kurssi-iltoinamme uutta oppia se, mitä kaikkea sisältävät puissa kasvavat käävät. Pakurikääpä, oikeastaan puun rungolla oleva sienimäinen kasvannainen, oli ehkä tutuin. Siitä on löydetty yli 200 vaikuttavaa ainetta hyvin moneen vaivaan. Tämän jälkeen tulee katseltua metsäretkillä yhä tarkemmin kasvustoa. Saattaa löytyä kirkkaan oranssinvärinen, tosin harvinainen lakkakääpä, kantokääpä tai arinakääpä ym. Taulakäävän vanhemman yksilön tunnistaa hevosenkavion muodosta. Sitä on käytetty aiemmin tulenteossa säilyttämällä kytevää tulta pehmeän käävän sisuksessa ja lehmän sarvessa. Kaikki hyödyksi!
Luonnosta löytyy todella runsaasti ”superruokaa”. Paljon voi hyödyntää ruoaksi ja jopa lääkkeeksi. Ehdottoman tärkeää on oppia tuntemaan, mitä voi ja saa poimia. Tämä kaikki luontoa kunnioittaen.
Villiyrtit ja luonnonantimet tutuksi
Kansalaisopiston toukokuun kursseilla voi oppia lisää villiyrteistä ja luonnonantimista. Jurvassa kurssi järjestetään kolmena iltana 13. – 25. 5 ja Kurikassa 14.-25.5. Teemme kurssilla myös kokonaisen aterian villiyrttejä hyödyntäenTervetuloa mukaan, katso lisätietoja kansalaisopiston sivuilta: https://uusi.opistopalvelut.fi/kurikka/fi/?q=villiyrtit&page=1
- Suvi Veijalainen
Kommentit
Lähetä kommentti