Kun kansalaisopisto on määritellyt tavoitteekseen olla opiskelijalähtöinen koulutuspalvelu lähellä, miten tavoitteeseen voi päästä? Mitkä kaikki seikat toimintaan vaikuttavat?
Tätä hahmottamaan Kurikan kansalaisopistossa on laadittu prosessikartta. Muistutetaan vielä mieliin, että Kurikan kansalaisopisto on yksityinen oppilaitos, jonka ylläpitäjä on Kurikkalan Setlementti ry.Kaiken pohjalla on lainsäädäntö eli laki vapaasta sivistystyöstä. Kansalaisopistotoiminnan perustana on myös kuntalaisten tarpeiden tunnistaminen kiinnostavien kurssien suunnittelemiseksi sekä sidosryhmät ja verkostot, jotka auttavat toiminnan järjestämisessä, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kansalaisopistot tai Kurikan kyläseurat.
Taloudellisesti kansalaisopiston toimintaan vaikuttaa merkittävimmin valtionosuusrahoitus, jonka vuosittain tietyin perustein määrittelee opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuusrahoitus (2022) kattaa n. 60 % kansalaisopiston rahoituksesta. Valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruista, tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta vastaa Opetushallitus. Em. toimijat myöntävät ja hallinnoivat lisäksi erilaisia kehittämis- ja koulutushankerahoituksia. Myös Kurikan kaupunki avustaa vuosittain kansalaisopiston toimintaa valtuuston budjettipäätöksen mukaisesti. Kaupungin avustus kattaa noin 26 % kansalaisopiston kuluista.
Strategista ohjausta toiminnan kehittämiseen tarjoavat valtakunnalliset toimijat Kansalaisopistojen liitto sekä Setlementtiliitto. Liittojen kautta on mahdollista pysyä alan kehityksessä mukana, hankkia osaamista sekä päästä verkostojen ja vertaistuen äärelle. Setlementtiliiton kautta on mahdollista saada myös maltillisesti rahoitusta kehittämiseen.
Ruohonjuuritason taloudellisesta ja strategisesta ohjauksesta päättävä elin on kymmenhenkinen Kurikkalan Setlementti ry:n hallitus, joka on samalla myös Kurikan kansalaisopiston johtokunta. Näiden linjausten mukaan kansalaisopiston hallintohenkilöstö toimeenpanee tehtyjä päätöksiä.
Opiskelijan näkökulmasta oleellista on, että kurssisuunnittelua on tehty tarpeiden mukaan ja että valikoimasta löytyy kiinnostavia kursseja. Tärkeää on myös se, että asiakaspalvelu on sujuvaa: opiskelija löytää itselle sopivan kurssin ja kaikki kurssiin liittyvät käytännön toimet hoituvat sujuvasti, esimerkiksi kurssin maksaminen. Kurssimaksut kattavat noin 14 % kansalaisopiston kuluista.
Jotta tämä kansalaisopistotoiminnan ydin – kurssit – voivat olla olemassa ja toimia sujuvasti, kansalaisopiston on huolehdittava kurssitoiminnan mahdollistavista reunaehdoista. Kurssille on löydyttävä opettaja, joka osaa opettamansa asian ja osaa myös opettaa sen muille. Kurssille on löydyttävä sopiva tila, jossa kurssi voidaan turvallisesti pitää. Kurssista on tiedotettava siten, että opiskelija saa siitä tiedon ja voi ilmoittautua kurssille. Lukuvuoden tuntiresurssi on jaettava siten, että tunteja riittää eri kursseille, eri opettajille, eri aloille ja eri alueille. Lisäksi on huolehdittava, että kansalaisopiston johtamiseen ja hallinnointiin on riittävästi resurssia ja että hallinnossa on tarvittava osaaminen.
Kun kaikki tämä on kunnossa riittävän hyvin, tuloksena voi olla opiskelijalähtöinen koulutuspalvelu lähellä opiskelijaa.
Prosessikartta on alun perin laadittu vuosina 2017-2018 käynnissä olleen Parasta palvelua mentoroinnilla ja muotoilulla -hankkeen aikana. Hanketta rahoitti Opetushallitus. Karttaa päivitettiin talvella 2024 osana Kurikan kansalaisopistossa jatkuvasti käynnissä olevaa CAF-laadunarviointiprosessia.
Kommentit
Lähetä kommentti