Siirry pääsisältöön

Värejä ja vivahteita – värioppiin tutustumassa

Sain olla mukana kuuntelemassa ja katselemassa Taidepajalla Värioppi kuvataiteessa II -kurssilla. Opettaja Minna Salosen opastuksella kurssilaiset käytännössä tutustuivat värien ominaisuuksiin – miten värit ”käyttäytyvät” ja miten ne meihin jokaiseen vaikuttavat. Oli hienoa seurata, miten keskittyneesti kurssilaiset työskentelivät. He olivat saaneet myös opettajalta tuhdin teoriapaketin töidensä taustaksi.

Äärettömän tarkasti ja huolellisesti jokainen laati perusväreistä keltaisesta, sinisestä ja punaisesta johdetun 12-osaisen väriympyrän. 

Väriympyrän laatimista. 

Taustana oli väriopin teoreetikon, Johannes Ittenin väriympyrä. Siinä kullakin värillä on tarkka paikkansa ja värien esiintymisjärjestys on sama kuin sateenkaaressa tai valon spektrissä. Pääväreistä sekoitettiin välivärit ympyrään. Näytti helpolta, mutta sitä se ei todellakaan ollut.

Taitavasti kukin kurssilainen löysi työhönsä ensin päävärit mallin mukaisesti. Kuinka pitikään sekoittaa yhteen lämpimästä ja kylmästä pääväristä ja saada aikaan juuri oikean vivahde. Sitten huolellista välivärien aikaan saamista. Oranssista ei saanut tulla liian punaista eikä liian keltaista, violetista ei liian punaista tai sinistä, vihreä ei saanut olla liian keltainen tai sininen. Vielä oli vuorossa päävärien ja välivärien sekoittaminen. Esim. keltainen + oranssi = keltaoranssi ja juuri oikea sävy, punainen+ oranssi = punaoranssi jne. Näin saatiin 12-osainen väriympyrä.
Väriympyrän laatiminen jatkuu. 

Opettaja Minna Salosen mukaan kun näin itse tekee väriympyrän, värit ”järjestyvät” omaan muistiin. Jokaisen persoona näkyy työssä ja jokaisella on oman näköisensä väriympyrä, kun sitä vertaa vastaavaan painettuun, jossa on ”standardoidut” värit.

Opiskelijat tutustuivat myös värien vuorovaikutukseen. He mm. kokeilivat ”kuullotusta”. Siinä värikerroksia hyödyntäen tuotettiin eri sävyjä. Kokeiltiin yhdistää kylmiä ja lämpimiä sävyjä ja myös erilaatuisia värejä – peite- tai vesivärejä. 


Värien vuorovaikutusta.

Nousi myös esiin, miten tunteet liittyvät väreihin. Väripaperiharjoituksissa taas kokeiltiin, miten taustapaperi saattaa vaikuttaa siihen, miten väri muuttuu tai ei muutu. Miten yksi väri näyttää kahdelta ja samastuu vastakkaisiin taustoihin. Tai kaksi eri väriä näyttää yhdeltä. Miten yksityiskohdat nousevat tajuntaan nopeammin kuin kokonaisuudet.

Yksi väri näyttää kahdelta.

Kaksi eri väriä näyttää samalta.

Kurssilla nostettiin esiin sekin, miten värit synnyttävät erilaisia mielleyhtymiä. Ne ovat toki tulkinnanvaraisia ja myös sidoksissa kulttuureihin. Miten mielletään värit kuiviksi tai märiksi, puhtaiksi tai likaisiksi? Miten vaikuttavat värien pintaominaisuudet? Miten materiaali, johon ne kiinnittyvät, miten vaikuttaa valo? Miten saadaan aikaan haluttu vaikutus – miten väriharmonia?

Ainakin kirjoittajaan teki vaikutuksen kurssilaisten keskittyminen työhönsä, intensiteetti, jolla he tutkivat värien maailmaa ja vaikutusta. Paljon he käsittelivät väriopin asioita kahden päivän aikana. Minna-opettaja ohjasi ja toi esille taustateorioita ja esitteli myös alan kirjallisuutta sekä tiedonlähteitä.

Kurssi on osa aikuisten kuvataiteen perusopetusta Kuvataidekoulu Tekevässä, mutta samalla avoin kaikille osallistujille. Tutustu tarkemmin Kuvataidekoulu Tekevä aikuisille -opintoihin tästä.

Lähteenä käytetty Itten, Johannes, Värien vuorovaikutus, 1991.

- Teksti ja kuvat Suvi Veijalainen




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

60-vuotiaan Kurikkalan Setlementin lämminhenkinen juhla

Kansalaisopistossa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, kuntalaisille yhteisöllinen paikka kasvaa ja kehittyä ja tulevaisuudessa arvokkaan tehtävän jatkaminen olivat esiin nousseita teemoja, kun  27.10.2024 juhlittiin Kurikkalan Setlementin 60-vuotisjuhlia. Kurikkalan salin olivat juhlaa varten koristelleet Taidekoulu Tekevän kuvataiteen ja käsityön oppilaat opettajiensa Anne Luoman, Minna Salosen ja Niina Keltamäen johdolla. Kuva: Heidi Pajuluoma Avaussanoissa Kurikkalan Setlementin toiminnanjohtaja Päivi Rantamäki toivotti tervetulleeksi juhlistamaan yhdistystä, joka perustettiin 1964 ensimmäisenä maaseudun setlementtinä tarjoamaan päivähoitoa ja kansalaisopistotoimintaa. Kurikkalan Setlementin toiminta on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta kansalaisopistotoiminta on säilynyt vuodesta 1965 lähtien. Kurssitoiminta alkoi kansalaisten perustaidoilla (esim. konekirjoitus ja maatalouden verotus) ja nykyäänkin  perustaitojen opetusta on tarjolla kansalaisopistoissa. Kurikka...

Kurssit hyvä keino sekä saada että antaa hyvää mieltä kanssakulkijoille

Jalasjärveläinen Juha Rossinen-Kaihlamäki opettaa Kurikan kansalaisopistossa mm. tanssikursseja ja piirustusta. - Tykkään työskennellä ihmisten parissa ja viime vuodet ovatkin vetäneet minua yhä enemmän opetustöiden pariin. Pidän tänäkin vuonna erilaisia tanssikursseja lähiseudun kansalaisopistoissa. Tanssin lisäksi pidän myös muita kursseja, joista minulle on kertynyt osaamista matkani varrelta. Näitä ovat esimerkiksi piirustus- ja perspektiivikurssit, puuviilu-intarsia sekä ratkaisukeskeisyyteen perustuvat kurssit, jossa keskitytään mm. siihen, mihin kaikkeen käytämme energiaamme ja kuinka oppisimme keskittämään huomiomme niihin asioihin, jotka ovat meille aidosti tärkeitä. - Tanssin puolelta olen käynyt aikoinaan Suomen Tanssiurheiluliiton seuraohjaajakoulutuksen ja nykyisin päivitän osaamistani käymällä itse uusilla kursseilla tai yksityistunneilla sen verran, mitä omilta kursseiltani ehdin. Omat kilpatanssivuoteni toivat myös hyvän lisän tanssiosaamiseeni. Piirustusta olen harrast...

Jumpparyhmä on myös sosiaalinen tapahtuma

Jurvassa asuva Ilona Hannuksela opettaa Kurikan kansalaisopistossa Naisten liikunta, Tupenkylä -kurssia Tupen kylätuvalla Jurvassa. Hannuksela on koulutukseltaan fysioterapeutti ja pystyy hyödyntämään ammatillista osaamistaan myös jumpparyhmässä. - Minua kysyttiin kotikylälleni ohjaamaan jumpparyhmää 2007, kun edellinen ohjaaja lopetti ja siitä lähtien olen ohjannut samaa ryhmää. Tämä ryhmä on tullut niin tutuksi, etten osaa lopettaa, joten kyllä tykkään ohjata ryhmääni, Ilona kertoo. Tupenkylän Naisten liikunnassa liikutaan välillä myös ulkona. Kuvassa opettaja Ilona Hannuksela. Kuva: Henna Hannuksela - Jumpparyhmä on myös sosiaalinen tapahtuma, joskus heitetään vitsiä puolin ja toisin ja sitten nauretaan ja jatketaan jumppaamista. Tykkään että ryhmässä on rento ilmapiiri. Ei tämä ole niin vakavaa, vaikka tosissaan tehdäänkin. - Kauden 2022-2023 päätteeksi tehtiin kävelylenkki pelloilla. Keväthanki kantoi hyvin ja retki oli rentouttava. Korona-aikana jumpattiin koko kausi ulkona. Väli...