Värejä ja vivahteita – värioppiin tutustumassa

Sain olla mukana kuuntelemassa ja katselemassa Taidepajalla Värioppi kuvataiteessa II -kurssilla. Opettaja Minna Salosen opastuksella kurssilaiset käytännössä tutustuivat värien ominaisuuksiin – miten värit ”käyttäytyvät” ja miten ne meihin jokaiseen vaikuttavat. Oli hienoa seurata, miten keskittyneesti kurssilaiset työskentelivät. He olivat saaneet myös opettajalta tuhdin teoriapaketin töidensä taustaksi.

Äärettömän tarkasti ja huolellisesti jokainen laati perusväreistä keltaisesta, sinisestä ja punaisesta johdetun 12-osaisen väriympyrän. 

Väriympyrän laatimista. 

Taustana oli väriopin teoreetikon, Johannes Ittenin väriympyrä. Siinä kullakin värillä on tarkka paikkansa ja värien esiintymisjärjestys on sama kuin sateenkaaressa tai valon spektrissä. Pääväreistä sekoitettiin välivärit ympyrään. Näytti helpolta, mutta sitä se ei todellakaan ollut.

Taitavasti kukin kurssilainen löysi työhönsä ensin päävärit mallin mukaisesti. Kuinka pitikään sekoittaa yhteen lämpimästä ja kylmästä pääväristä ja saada aikaan juuri oikean vivahde. Sitten huolellista välivärien aikaan saamista. Oranssista ei saanut tulla liian punaista eikä liian keltaista, violetista ei liian punaista tai sinistä, vihreä ei saanut olla liian keltainen tai sininen. Vielä oli vuorossa päävärien ja välivärien sekoittaminen. Esim. keltainen + oranssi = keltaoranssi ja juuri oikea sävy, punainen+ oranssi = punaoranssi jne. Näin saatiin 12-osainen väriympyrä.

Väriympyrän laatiminen jatkuu. 

Opettaja Minna Salosen mukaan kun näin itse tekee väriympyrän, värit ”järjestyvät” omaan muistiin. Jokaisen persoona näkyy työssä ja jokaisella on oman näköisensä väriympyrä, kun sitä vertaa vastaavaan painettuun, jossa on ”standardoidut” värit.

Opiskelijat tutustuivat myös värien vuorovaikutukseen. He mm. kokeilivat ”kuullotusta”. Siinä värikerroksia hyödyntäen tuotettiin eri sävyjä. Kokeiltiin yhdistää kylmiä ja lämpimiä sävyjä ja myös erilaatuisia värejä – peite- tai vesivärejä. 

Värien vuorovaikutusta.

Nousi myös esiin, miten tunteet liittyvät väreihin. Väripaperiharjoituksissa taas kokeiltiin, miten taustapaperi saattaa vaikuttaa siihen, miten väri muuttuu tai ei muutu. Miten yksi väri näyttää kahdelta ja samastuu vastakkaisiin taustoihin. Tai kaksi eri väriä näyttää yhdeltä. Miten yksityiskohdat nousevat tajuntaan nopeammin kuin kokonaisuudet.

Yksi väri näyttää kahdelta.

Kaksi eri väriä näyttää samalta.

Kurssilla nostettiin esiin sekin, miten värit synnyttävät erilaisia mielleyhtymiä. Ne ovat toki tulkinnanvaraisia ja myös sidoksissa kulttuureihin. Miten mielletään värit kuiviksi tai märiksi, puhtaiksi tai likaisiksi? Miten vaikuttavat värien pintaominaisuudet? Miten materiaali, johon ne kiinnittyvät, miten vaikuttaa valo? Miten saadaan aikaan haluttu vaikutus – miten väriharmonia?

Ainakin kirjoittajaan teki vaikutuksen kurssilaisten keskittyminen työhönsä, intensiteetti, jolla he tutkivat värien maailmaa ja vaikutusta. Paljon he käsittelivät väriopin asioita kahden päivän aikana. Minna-opettaja ohjasi ja toi esille taustateorioita ja esitteli myös alan kirjallisuutta sekä tiedonlähteitä.

Kurssi on osa aikuisten kuvataiteen perusopetusta Kuvataidekoulu Tekevässä, mutta samalla avoin kaikille osallistujille. Tutustu tarkemmin Kuvataidekoulu Tekevä aikuisille -opintoihin tästä.

Lähteenä käytetty Itten, Johannes, Värien vuorovaikutus, 1991.

- Teksti ja kuvat Suvi Veijalainen