Siirry pääsisältöön

Syysiltamissa maisteltiin kalaa ja saatiin tanssiakin

Kurikkalan syysiltamia vietettiin 11.10.2023 yhdessä Kurikan Urheilukalastajien kanssa.

Kyllä kaikille kala maistui. Kuva Suvi Veijalainen.

Sateisesta illasta huolimatta Kurikkalan viereen, koulun katoksen alle kokoontui kovasti väkeä seuraamaan, kun Urheilukalastajista Mika Latva-Nikkola käsitteli ahvenia, haukia, kuhaa ja jopa nieriää taidokkaasti. Ihailtavan näppärästi hän fileoi kalat ruodottomiksi ja paistovalmiiksi. Katselijoiden tiedusteluihin, millainen pitää hyvän ja tehokkaan fileointiveitsen olla, saimme vastauksen, että fileoijan omaan käteen sopiva ja tärkeää on ”oikaista” terä eli poistaa kierre välillä vaikka teroituspuikolla, että työ sujuu. Valmistellessaan kalaoja paistamista varten hän kertoili kalastuksesta ja vastaili innokkaiden kuulijoiden kysymyksiin. Saimme tietää, mikä oikein on jigikalastus, yksi heittokalastuksen muoto ja mitä silloin tehdään ja muutenkin saimme niksejä ja neuvoja kalastukseen.

Nyt lähtee hauen fileointi. Kuva Suvi Veijalainen.

Muurinpohjapannu kuumeni vieressä ja kalojen paistomestarina toimi Urheilukalastajista Veli-Matti Mäenpää. Lautaset valmiina odoteltiin, että saataisiin maistiaisia. Tottuneesti kalakokki valmisteli syötäviä ruodottomiksi valmistelluista kalanpaloista, leivitteli ensin ja sitten pannulle. Paljasti oman ”salaisen” reseptinsäkin leivittämiseen. Tärkeää oli myös, ettei paistamisessa saanut käyttää voita – muurinpohjapannun lämpö kun nousee niin korkeaksi, että voi saattaisi palaessaan vaikuttaa kalojen makuun.

Paistomestarilla pian haukea tarjolla. Kuva Suvi Veijalainen.

Sateen vihmeestä siirryttiin sisälle Kurikkalaan kahvipöydän ääreen. Veli-Matti Mäenpää, Urheilukalastajien puheenjohtaja kertoi vielä kuulijoille, miten todella monipuolista kalastukseen ja kalatietämykseen liittyvää toimintaa heidän lähes 40-vuotiaalla yhdistyksellään on. Esimerkkinä vaikkapa tämäniltaisen kaltainen tilaisuus ja myös muu toiminta, jossa edistetään kotimaisen kalan hyödyntämistä ravinnoksi. Hienoa on myös vireään nuorisotoimintaan ja -kerhoihin panostaminen - nuorille opetetaan mm. kalastusvälineiden valmistamista ja tehdään yhteistyötä muiden nuorisojärjestöjen, esim. palokuntanuorten kanssa. Lievää kateutta kuulemma herättää myös paikallinen Mimmikerho, maan ainoa kalastuskerho naisille.

Veli-Matti Mäenpää korosti esityksessään, miten kalastuksessa ei suinkaan ole tärkeintä saada aina kalaa ja kilpailla suurista saaliista vaan veden ääreen rauhoittuminen, tilanteesta nauttiminen ja irtautuminen arjesta. Urheilukalastajilla on tulevaisuudessa myös haaveena perustaa matalan kynnyksen perhekerhoja. Pidettäisiin vaikka päiväleirejä, kalastettaisiin ja edistettäisiin maistuvan kalan syömistä ja muutenkin saataisiin perheille yhteistä tekemistä.

Illassa saatiin tutustua myös senioritanssiin. Ikäinstituutissa opiskellut senioritanssin opettaja Maiju Kujanpää Karviasta kertoi ensin tanssin vaikutuksesta aivoterveyteen, hahmotuskykyyn, hengitykseen ja ihan yleiseen hyvinvointiin. Sitten kuulijat saatiin tanssimaan, ensin tuolilla istuen ja tuttujen kansanlaulujen tahtiin taputuksia, venytyksiä ja reipasta menoa. Vielä haastavampaa olikin sitten oikein piirissä tanssiminen, vuorojen muistaminen taputuksineen ja tömistelyineen. Oikein hyvää liikunnallista harjoitusta Taisi koreografia ylittää taidot, pikkusen mentiin välillä väärällä vuorolla – ei haitannut, hauskaa oli.

Senioritanssin taputuksia ja pyörähdyksiä. Kuva Susanna Katajisto.

Tietenkin illan viimeisenä ohjelmanumerona pelattiin bingoa. Hyvin tarkkaavaisina kukin kuunteli numeroita ja seurasi omia bingolappujaan. Oikein tehokasta keskittymisharjoitusta vielä lopuksi.

Iloinen iltamaväki oli hyvin tyytyväinen iltaan. Saatiin nauttia kaikin aistein. Maisteltiin erinomaisen maukkaita kalanpaloja, opittiin paljon kaloista ja niiden käsittelystä. Tunnettiin liikunnan riemua ja yhdessä saatettiin heittäytyä tanssimaankin. Parasta oli, kuten aina, kokoontua ja viihtyä sekä nauraa yhdessä.

- Suvi Veijalainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Romanikieli vahva osa identiteettiä

Peräseinäjokelainen Taito Lindeman aloittaa syyskuussa romanikielen opettamisen Kurikan kansalaisopistossa. - Työni ohella olen aktiivisesti mukana myös seurakunnan vapaaehtoistyössä. Olen tehnyt mm. Itä-Euroopan alueella romanien parissa lähetystyötä ja siellä ihaillut, kuinka he puhuvat aivan arkikielenään romanikieltä. Tämä on herättänyt sydämessäni halua tuoda tätä samaa myös omaan kotimaahani. Taito Lindeman - Olen itse oppinut romanikielen lapsuudenkodissa ja vähän lisäksi myös aikuisenakin, pääasiassa ihan puheen kautta. Isovanhempani, vanhempani ja vanhemmat veljeni puhuivat paljon romanikieltä kun asuin vielä kotona, joten en voinut jäädä osattomaksi. - Huolenani on, että romanikieli on vähentynyt runsaasti. Itse näen että kielemme on vahva osa meidän identiteettiä. Toiveenani on että kieli elpyisi ihan puheen tasolle asti. - Haluaisin rohkaista ja kannustaa opettelemaan sitä, minkä olemme aikojen saatossa saattaneet kadottaa. Esi-isiemme kieli on vahva osa romanikult...

60-vuotiaan Kurikkalan Setlementin lämminhenkinen juhla

Kansalaisopistossa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, kuntalaisille yhteisöllinen paikka kasvaa ja kehittyä ja tulevaisuudessa arvokkaan tehtävän jatkaminen olivat esiin nousseita teemoja, kun  27.10.2024 juhlittiin Kurikkalan Setlementin 60-vuotisjuhlia. Kurikkalan salin olivat juhlaa varten koristelleet Taidekoulu Tekevän kuvataiteen ja käsityön oppilaat opettajiensa Anne Luoman, Minna Salosen ja Niina Keltamäen johdolla. Kuva: Heidi Pajuluoma Avaussanoissa Kurikkalan Setlementin toiminnanjohtaja Päivi Rantamäki toivotti tervetulleeksi juhlistamaan yhdistystä, joka perustettiin 1964 ensimmäisenä maaseudun setlementtinä tarjoamaan päivähoitoa ja kansalaisopistotoimintaa. Kurikkalan Setlementin toiminta on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta kansalaisopistotoiminta on säilynyt vuodesta 1965 lähtien. Kurssitoiminta alkoi kansalaisten perustaidoilla (esim. konekirjoitus ja maatalouden verotus) ja nykyäänkin  perustaitojen opetusta on tarjolla kansalaisopistoissa. Kurikka...

Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari

Kurikkalainen Anneli Kentta opettaa Kurikan kansalaisopistossa kursseja Nuppilukkolaukut ja -kukkarot sekä Laukut ja reput.  - Ensimmäinen ammattini on ompelija, mutta kun vuosien saatossa ei töitä enää ollut, luin lähihoitajaksi. Työn ohessa opiskelin Suomen Yrittäjäopistossa kädentaidon ohjaajaksi. Monia vuosia olen käynyt kansalaisopiston kursseilla. Minulta kysyttiin vuosi sitten keväällä, jos alkaisin opettamaan Nuppilukkolaukut ja -kukkarot -kurssia .  - Tämän vuoden keväällä kysyttiin, ottaisinko kopin myös Reput ja Laukut -kurssista . Molempiin lupauduin.  - Perheeseeni kuuluu puoliso, lapsia ja lapsenlapsia sekä kääpiövillakoira Rölli. Lapsista 2 asustelee vielä kotona.  - Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari - koska malleja on suunniteltu siten, että jokaiselle löytyy jotakin.