Siirry pääsisältöön

Kurikkalan kevätiltamissa 25.3.2023 vinkkejä varautumiseen

Kurikkalan setlementin yhteistyössä Kurikan Marttojen kanssa järjestämissä Kurikkalan kevätiltamissa 25.3.2023 klo 17 alkaen yhdistyksen puheenjohtaja Maria Kohtala kertoo aiheesta tarkemmin puheenvuorossaan Kotivara kuntoon. Lisäksi ohjelmassa lintujen tunnistusvisa, Heidi Pajuluoman ja Sanni Kalliosaaren musiikkiesitys ja esittelen lyhyesti Kurikan Marttojen toimintaa. Lopuksi pelataan bingoa

Marttojen tämän vuoden teemana on varautuminen. Tavoitteena on lisätä tietoa, taitoa ja valmiuksia miten selviytyä erilaisissa arjen häiriötilanteissa, kuten esim. sähkökatkon aikana. Pyritään siihen, että jokaisen tulisi pärjätä poikkeustilanteessa kotona ainakin 72 tuntia. Martat antavat konkreettisia esimerkkejä ja neuvoja, joilla varaudutaan arkipäivän poikkeustiloihin. Varautumistaidot lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vahvistavat pärjäämisen kokemusta. On tärkeää tuntea myös muut omatoimisen varautumisen perusteet, kuten vaikkapa mistä häiriötilanteissa saa oikeaa tietoa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK tarjoaa tietoa sekä 72 tunnin varautumiseen että laajemminkin häiriötiloihin varautumiseen kotona

Kotona oleva varasto ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle on nimeltään kotivara. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen tms. vuoksi. Suositellaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta, joskus voi tarvita pidemmäksikin ajaksi. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja koko ajan. Mieleisen kotivaran voi koota sellaisista elintarvikkeista, joita käyttää tavallisestikin. Ruokien kierto sujuu eikä pääse syntymään hävikkiä.

Kuvaan kokosin esimerkin kasvissyöjän kotivarasta.

Omatoimisessa varautumisessa vesi on tärkeä. Aikuinen tarvitsee päivittäin noin kaksi litraa puhdasta juomavettä. Pullotettua vettä on hyvä pitää kotona aina varalla.

Ruoanlaitto sähkökatkon aikana vaatii kekseliäisyyttä. Takkaa, grilliä ja jopa retkikeitintä (ulkona) voi silloin hyödyntää. Paloturvallisuudesta tulee huolehtia. Ohjeita takkaruoan valmistukseen löytyy mm. Martoilta. Ihanan yhteisölliseltä tuntui, kun sain kutsun hyvän ystävän ja martan luokse valmistamaan ruokaa takassa tilanteen tullen.

Martat-lehdessä 1/2023 kotitalousneuvoja Kati Koskela kehottaa lukijoita tekemään pimeän vuodenajan mielikuvaharjoituksen: Heräät aamulla ja huomaat, että sähköä ei tule. Mitä teet ensimmäiseksi? Onko taskulamppu käden ulottuvilla? Mistä saa tietoa häiriöstä? Kun sähkö on poikki, ei vettäkään tule. Kahvivettä ei valu hanasta, ja milläpä kahvin keittäisikään.

Harjoitusta voi jatkaa miettimällä vaikka seuraavaa Kati Koskelan viittä vinkkiä varautumiseen. Kuinka omassa arjessa voi ottaa huomioon seuraavat seikat:
  1. vesi - varaa vettä kolmen päivän varalle
  2. valo - taskulamppu tai otsalamppu ja varaparistot (turvallisempia kuin kynttilät ja tulitikut)
  3. ruoka - varaa kolmen päivän varalle
  4. radio - paristokäyttöinen radio, puhelimen varavirtalähde, tietoa saa niin kauan, kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät
  5. käteinen raha - pankkiautomaatit ja maksupäätteet eivät sähkökatkon aikana toimi

Vanha radioni heräsi henkiin saatuaan uudet patterit. Varavirtalähde täyteen ladattuna.

Tarkista onko kotivarasi kunnossa. Kun on varautunut ja tietää miten toimia, selviytyy häiriötilanteissa aina paremmin. Poikkeustilanteisiin varautumisessa on kysymys myös henkisestä varautumisesta. Yllättäviä tilanteita voi tulla vastaan. Kun hyväksyy sen, että jossain käänteessä varasuunnitelmia todennäköisesti tarvitaan, pelko vähenee ja paniikki poistuu. Hankalassa tilanteessa on sitten hyvä toimia varasuunnitelman mukaan

Lähteenä käytetty martat.fi -sivusto ja Martat-lehti 1/2023


Suvi Veijalainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Romanikieli vahva osa identiteettiä

Peräseinäjokelainen Taito Lindeman aloittaa syyskuussa romanikielen opettamisen Kurikan kansalaisopistossa. - Työni ohella olen aktiivisesti mukana myös seurakunnan vapaaehtoistyössä. Olen tehnyt mm. Itä-Euroopan alueella romanien parissa lähetystyötä ja siellä ihaillut, kuinka he puhuvat aivan arkikielenään romanikieltä. Tämä on herättänyt sydämessäni halua tuoda tätä samaa myös omaan kotimaahani. Taito Lindeman - Olen itse oppinut romanikielen lapsuudenkodissa ja vähän lisäksi myös aikuisenakin, pääasiassa ihan puheen kautta. Isovanhempani, vanhempani ja vanhemmat veljeni puhuivat paljon romanikieltä kun asuin vielä kotona, joten en voinut jäädä osattomaksi. - Huolenani on, että romanikieli on vähentynyt runsaasti. Itse näen että kielemme on vahva osa meidän identiteettiä. Toiveenani on että kieli elpyisi ihan puheen tasolle asti. - Haluaisin rohkaista ja kannustaa opettelemaan sitä, minkä olemme aikojen saatossa saattaneet kadottaa. Esi-isiemme kieli on vahva osa romanikult...

60-vuotiaan Kurikkalan Setlementin lämminhenkinen juhla

Kansalaisopistossa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, kuntalaisille yhteisöllinen paikka kasvaa ja kehittyä ja tulevaisuudessa arvokkaan tehtävän jatkaminen olivat esiin nousseita teemoja, kun  27.10.2024 juhlittiin Kurikkalan Setlementin 60-vuotisjuhlia. Kurikkalan salin olivat juhlaa varten koristelleet Taidekoulu Tekevän kuvataiteen ja käsityön oppilaat opettajiensa Anne Luoman, Minna Salosen ja Niina Keltamäen johdolla. Kuva: Heidi Pajuluoma Avaussanoissa Kurikkalan Setlementin toiminnanjohtaja Päivi Rantamäki toivotti tervetulleeksi juhlistamaan yhdistystä, joka perustettiin 1964 ensimmäisenä maaseudun setlementtinä tarjoamaan päivähoitoa ja kansalaisopistotoimintaa. Kurikkalan Setlementin toiminta on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta kansalaisopistotoiminta on säilynyt vuodesta 1965 lähtien. Kurssitoiminta alkoi kansalaisten perustaidoilla (esim. konekirjoitus ja maatalouden verotus) ja nykyäänkin  perustaitojen opetusta on tarjolla kansalaisopistoissa. Kurikka...

Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari

Kurikkalainen Anneli Kentta opettaa Kurikan kansalaisopistossa kursseja Nuppilukkolaukut ja -kukkarot sekä Laukut ja reput.  - Ensimmäinen ammattini on ompelija, mutta kun vuosien saatossa ei töitä enää ollut, luin lähihoitajaksi. Työn ohessa opiskelin Suomen Yrittäjäopistossa kädentaidon ohjaajaksi. Monia vuosia olen käynyt kansalaisopiston kursseilla. Minulta kysyttiin vuosi sitten keväällä, jos alkaisin opettamaan Nuppilukkolaukut ja -kukkarot -kurssia .  - Tämän vuoden keväällä kysyttiin, ottaisinko kopin myös Reput ja Laukut -kurssista . Molempiin lupauduin.  - Perheeseeni kuuluu puoliso, lapsia ja lapsenlapsia sekä kääpiövillakoira Rölli. Lapsista 2 asustelee vielä kotona.  - Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari - koska malleja on suunniteltu siten, että jokaiselle löytyy jotakin.