Siirry pääsisältöön

Hypistelymuffeja kotipalveluun

Autetaan neuloen ja virkaten -ryhmässä valmistuneet hypistelymuffit lahjoitettiin 23.3.2023 vapaaehtoisten valitsemaan kohteeseen eli Kurikan kotipalvelun asiakkaille ja asumisyksiköihin.

Hypistelymuffit ottivat Kotipalvelusta vastaan osastonhoitaja Jenny Leppälä ja geronomi Sonja Haavisto (takarivissä vasemmalla). Neulojat testaavat muffeja vielä ennen niiden pakkaamista. Kuva Kristiina Väliniemi

Vapaaehtoisryhmän ohjaaja Arja Sivula kertoi, että ”muffi on hyvä henkilölle, joka ei enää pysty tekemään käsillään kaikkea mitä haluaisi, mutta tykkäisi kuitenkin jotain hypistellä”. Muffi onkin ihana lämmike muun muassa sellaisille ihmiselle, jotka ovat aikoinaan itse tehneet käsillään kaikenlaista.

Hypistelymuffit ovat värikkäitä. Kuva Riitta Koskinen


Sisälläkin on tekemistä

Langat muffeihin tulevat usein kurssilaisten omista lankalaatikoista, mutta lahjoituksiakin otetaan vastaan. Lankalahjoituksia ovat tehneet sekä yksityiset ihmiset että ryhmän ylläpitäjä Kurikkalan Setlementti ry. Muffeissa käytetään erilaisia neulepintoja, yksi variaatio näyttää mielestäni aivan käsiharmonikalta. Eräs ryhmäläinen sanoikin sen olevan haitaritekniikalla neulottu hypistelymuffi. Mielestäni se sopisi erinomaisesti hypisteltäväksi pelimannille. Lukijoille tiedoksi, että haitaritekniikassa tehdään nurjia ja oikeita silmukoita. Tekniikka on yksinkertainen ja helppo, joten jokaisen on mahdollista se oppia. Puolipatentti on näissä muffeissa myös usein käytetty tekniikka. Lankoina käytetään luonnonmateriaaleja, värikkäitä ja pesua kestäviä lankoja. Tärkeää on saada arjen iloa väreistä ja valmistaa houkutteleva hypistelymuffi, joka voi näyttää ihan karamellille.


Spiraalinauha muffin sisällä. Kuva Riitta Koskinen.


Neulotun hypistelymuffin sisälle on kiinnitetty toimeliaille käsille tekemistä. Virkatut yksityiskohdat voivat olla erimuotoisia ja -värisiä koristeita, kuten kukkia, sydämiä ja spiraalinauhoja. 

Yksityiskohtana virkattu sydän. Kuva Riitta Koskinen.

Nämä lisukkeet toimivat hypistelyhaluisille käsille virikkeinä, ja ne kiinnitetään neuleeseen erityisellä tarkkuudella, sillä ne eivät saa irrota käyttäjänsä käsissä. Nappeja, helmiä ja valmiita nauhoja ei käytetä lainkaan, sillä niitä ei saa kiinnitettyä hypistelymuffiin riittävän hyvin.

Ihana lahjaidea muistisairaalle

”Voi kun olisin tajunnut tällaisen tehdä, kun hoidin muistisairasta äitiäni. Hän olisi saanut harjoittaa vähän käsien ja aivojen yhteistyötä”, muisteli eräs osallistuja, kun pohdimme yhdessä sitä, miten ryhmäläiset päätyivät lahjoittamaan hypistelymuffit Kurikan kotipalvelun asiakkaille, kurikkalaisille vanhuksille. Haastattelun aikana tuumin, että olisipa tuo hypistelymuffi myös mainio lahjaidea.

Ryhmään on helppo tulla

Idea vapaaehtoisryhmän perustamiseen lähti Arja-opelta ja ryhmä on kokoontunut lukuvuoden aikana yhteensä kuusi kertaa. Mukana on ollut koko vuoden kuusi innokasta tekijää. Jokainen on saanut neuloa itseään kiinnostavilla langoilla sellaista pintaa ja väritystä, kuin on itse halunnut. Tärkeää on ollut kuitenkin ensin opetella tekniikka ja kaavoitus sekä suunnitella oma työ. Opettajalle oli tärkeää, että jokainen sai suunnitella työnsä itse. Muffeja on tehty sekä ryhmän kokoontumisaikoina että kotona. Kerran kuukaudessa on kokoonnuttu yhteen ja ihasteltu valmiita töitä ja suunniteltu opettajan johdolla uusia.
”Tänne ryhmään on ollut helppoa tulla ja täällä saa myös tehdä hyvää jollekin toiselle! Se on tuntunut hyvälle”, tuumi eräs neuloja. Kysyin lopuksi: ”Mitäs sitten jatkossa tehdään?” Kurssilaiset vastasivat lähes yhdestä suusta: ”Haluamme tehdä näitä lisää ja kehitellä myös uusia ideoita!”

Muffien mukana lähtee myös tervehdys saajalle: Hyvinvointia Sinulle. Kuva Kristiina Väliniemi


Riitta Koskinen









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Romanikieli vahva osa identiteettiä

Peräseinäjokelainen Taito Lindeman aloittaa syyskuussa romanikielen opettamisen Kurikan kansalaisopistossa. - Työni ohella olen aktiivisesti mukana myös seurakunnan vapaaehtoistyössä. Olen tehnyt mm. Itä-Euroopan alueella romanien parissa lähetystyötä ja siellä ihaillut, kuinka he puhuvat aivan arkikielenään romanikieltä. Tämä on herättänyt sydämessäni halua tuoda tätä samaa myös omaan kotimaahani. Taito Lindeman - Olen itse oppinut romanikielen lapsuudenkodissa ja vähän lisäksi myös aikuisenakin, pääasiassa ihan puheen kautta. Isovanhempani, vanhempani ja vanhemmat veljeni puhuivat paljon romanikieltä kun asuin vielä kotona, joten en voinut jäädä osattomaksi. - Huolenani on, että romanikieli on vähentynyt runsaasti. Itse näen että kielemme on vahva osa meidän identiteettiä. Toiveenani on että kieli elpyisi ihan puheen tasolle asti. - Haluaisin rohkaista ja kannustaa opettelemaan sitä, minkä olemme aikojen saatossa saattaneet kadottaa. Esi-isiemme kieli on vahva osa romanikult...

60-vuotiaan Kurikkalan Setlementin lämminhenkinen juhla

Kansalaisopistossa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, kuntalaisille yhteisöllinen paikka kasvaa ja kehittyä ja tulevaisuudessa arvokkaan tehtävän jatkaminen olivat esiin nousseita teemoja, kun  27.10.2024 juhlittiin Kurikkalan Setlementin 60-vuotisjuhlia. Kurikkalan salin olivat juhlaa varten koristelleet Taidekoulu Tekevän kuvataiteen ja käsityön oppilaat opettajiensa Anne Luoman, Minna Salosen ja Niina Keltamäen johdolla. Kuva: Heidi Pajuluoma Avaussanoissa Kurikkalan Setlementin toiminnanjohtaja Päivi Rantamäki toivotti tervetulleeksi juhlistamaan yhdistystä, joka perustettiin 1964 ensimmäisenä maaseudun setlementtinä tarjoamaan päivähoitoa ja kansalaisopistotoimintaa. Kurikkalan Setlementin toiminta on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta kansalaisopistotoiminta on säilynyt vuodesta 1965 lähtien. Kurssitoiminta alkoi kansalaisten perustaidoilla (esim. konekirjoitus ja maatalouden verotus) ja nykyäänkin  perustaitojen opetusta on tarjolla kansalaisopistoissa. Kurikka...

Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari

Kurikkalainen Anneli Kentta opettaa Kurikan kansalaisopistossa kursseja Nuppilukkolaukut ja -kukkarot sekä Laukut ja reput.  - Ensimmäinen ammattini on ompelija, mutta kun vuosien saatossa ei töitä enää ollut, luin lähihoitajaksi. Työn ohessa opiskelin Suomen Yrittäjäopistossa kädentaidon ohjaajaksi. Monia vuosia olen käynyt kansalaisopiston kursseilla. Minulta kysyttiin vuosi sitten keväällä, jos alkaisin opettamaan Nuppilukkolaukut ja -kukkarot -kurssia .  - Tämän vuoden keväällä kysyttiin, ottaisinko kopin myös Reput ja Laukut -kurssista . Molempiin lupauduin.  - Perheeseeni kuuluu puoliso, lapsia ja lapsenlapsia sekä kääpiövillakoira Rölli. Lapsista 2 asustelee vielä kotona.  - Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari - koska malleja on suunniteltu siten, että jokaiselle löytyy jotakin.