Siirry pääsisältöön

Suomen kieltä oppimassa

Kurikan kansalaisopistossa järjestetään tänä lukuvuonna alkeis- ja jatkotasoisia kursseja suomen kieltä opiskeleville ukrainalaisille. Sain vierailla parilla oppitunnilla ja kuunnella opiskelijoiden kommentteja. Totta kai haastattelin myös innostavaa opettajaa, Aneta Mihaylovaa. Kuulun yhtenä jäsenenä sometiimiin, jonka tehtävänä on kertoa kansalaisopiston arjesta ja tapahtumista. Oli hienoa päästä Anetan tehokkaille ja tiivistahtisille oppitunneille.

Suomen kielessä ilmaistaan paljon asioita lisäämällä sanan loppuun päätteitä.
Opettaja Aneta Mihaylova. Kuva: Aurora Ruusunen.

”Oi, suomen kieli on niin vaikeaa!”. Tämän kaltaisia huudahduksia sain kuulla ja monestakin suusta. ”On niin vaikeita sanoja, millä niitä muistaa!” Ihailtavan sitkeästi tunneilla kuitenkin opiskeltiin ja opeteltiin lausumaan.

Keskustelimme siitä, kuinka tätä vaikeaa suomen kieltä voisi oppia kuuntelemalla puhetta eri tilanteissa. Opettaja Anetan mielestä aiheuttaa ongelmia, kun oppikirjoissa kieli on ”erilaista” kuin kurikkalaisten puhuttu kieli. Taitaa pohjalainen murre paistaa niin vahvasti läpi kielenkäytössämme.

Sain kuunnella oikein perusteellisen oppitunnin suomen kielen astevaihtelusta. Sitä osaamista ilman ei opettajan mukaan voi oppia kieltä, ei pysty tunnistamaan perusmuotoja eikä opi ymmärtämään kieltä. Oli vasta peruskurssin kolmas kurssikerta, mutta hienosti opiskelijat jo osasivat tunnistaa eri taivutukset. Miten nyt menivätkään sanat: parta – parran ja silta - sillan ja kauppa – kaupat jne.

Keskustelimme opiskelijoiden kanssa, mitä hyötyä suomen kielen osaamisesta on. Miten työssä tarvitaan kieltä ja kahvituntikeskusteluihinkin voi vähitellen osallistua. Ahkera suomen kielen opiskelu auttaa ammatillisten taitojen kehittämisessä ja sitä kautta arvostuskin nousee. Ideoitiin, miten kurssilaiset voisivat osallistua vaikkapa kansalaisopiston kädentaitojen kursseille. Niissä yhdessä tehden ja keskustellen uusia sanoja tarttuisi mieleen.


Uuden kielen opiskelussa kielen kirjoittaminen on yksi opiskeltava seikka.
Kuva Aurora Ruusunen.

Kiitos opettajalle sekä kurssilaisille, kun sain olla mukana. Paitsi astevaihtelun kertaustuntia sain todeta paljon muutakin – miten ahkerasti opiskelijat paneutuivat uuden kielen kiemuroihin tietäen, miten sen oppiminen ja käyttäminen hyödyttäisi sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön sopeutumisessa.

Suvi Veijalainen

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Romanikieli vahva osa identiteettiä

Peräseinäjokelainen Taito Lindeman aloittaa syyskuussa romanikielen opettamisen Kurikan kansalaisopistossa. - Työni ohella olen aktiivisesti mukana myös seurakunnan vapaaehtoistyössä. Olen tehnyt mm. Itä-Euroopan alueella romanien parissa lähetystyötä ja siellä ihaillut, kuinka he puhuvat aivan arkikielenään romanikieltä. Tämä on herättänyt sydämessäni halua tuoda tätä samaa myös omaan kotimaahani. Taito Lindeman - Olen itse oppinut romanikielen lapsuudenkodissa ja vähän lisäksi myös aikuisenakin, pääasiassa ihan puheen kautta. Isovanhempani, vanhempani ja vanhemmat veljeni puhuivat paljon romanikieltä kun asuin vielä kotona, joten en voinut jäädä osattomaksi. - Huolenani on, että romanikieli on vähentynyt runsaasti. Itse näen että kielemme on vahva osa meidän identiteettiä. Toiveenani on että kieli elpyisi ihan puheen tasolle asti. - Haluaisin rohkaista ja kannustaa opettelemaan sitä, minkä olemme aikojen saatossa saattaneet kadottaa. Esi-isiemme kieli on vahva osa romanikult...

60-vuotiaan Kurikkalan Setlementin lämminhenkinen juhla

Kansalaisopistossa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, kuntalaisille yhteisöllinen paikka kasvaa ja kehittyä ja tulevaisuudessa arvokkaan tehtävän jatkaminen olivat esiin nousseita teemoja, kun  27.10.2024 juhlittiin Kurikkalan Setlementin 60-vuotisjuhlia. Kurikkalan salin olivat juhlaa varten koristelleet Taidekoulu Tekevän kuvataiteen ja käsityön oppilaat opettajiensa Anne Luoman, Minna Salosen ja Niina Keltamäen johdolla. Kuva: Heidi Pajuluoma Avaussanoissa Kurikkalan Setlementin toiminnanjohtaja Päivi Rantamäki toivotti tervetulleeksi juhlistamaan yhdistystä, joka perustettiin 1964 ensimmäisenä maaseudun setlementtinä tarjoamaan päivähoitoa ja kansalaisopistotoimintaa. Kurikkalan Setlementin toiminta on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta kansalaisopistotoiminta on säilynyt vuodesta 1965 lähtien. Kurssitoiminta alkoi kansalaisten perustaidoilla (esim. konekirjoitus ja maatalouden verotus) ja nykyäänkin  perustaitojen opetusta on tarjolla kansalaisopistoissa. Kurikka...

Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari

Kurikkalainen Anneli Kentta opettaa Kurikan kansalaisopistossa kursseja Nuppilukkolaukut ja -kukkarot sekä Laukut ja reput.  - Ensimmäinen ammattini on ompelija, mutta kun vuosien saatossa ei töitä enää ollut, luin lähihoitajaksi. Työn ohessa opiskelin Suomen Yrittäjäopistossa kädentaidon ohjaajaksi. Monia vuosia olen käynyt kansalaisopiston kursseilla. Minulta kysyttiin vuosi sitten keväällä, jos alkaisin opettamaan Nuppilukkolaukut ja -kukkarot -kurssia .  - Tämän vuoden keväällä kysyttiin, ottaisinko kopin myös Reput ja Laukut -kurssista . Molempiin lupauduin.  - Perheeseeni kuuluu puoliso, lapsia ja lapsenlapsia sekä kääpiövillakoira Rölli. Lapsista 2 asustelee vielä kotona.  - Kursseille voi tulla kuka vain - vasta-alkaja tai konkari - koska malleja on suunniteltu siten, että jokaiselle löytyy jotakin.