Siirry pääsisältöön

Suomen kieltä oppimassa

Kurikan kansalaisopistossa järjestetään tänä lukuvuonna alkeis- ja jatkotasoisia kursseja suomen kieltä opiskeleville ukrainalaisille. Sain vierailla parilla oppitunnilla ja kuunnella opiskelijoiden kommentteja. Totta kai haastattelin myös innostavaa opettajaa, Aneta Mihaylovaa. Kuulun yhtenä jäsenenä sometiimiin, jonka tehtävänä on kertoa kansalaisopiston arjesta ja tapahtumista. Oli hienoa päästä Anetan tehokkaille ja tiivistahtisille oppitunneille.

Suomen kielessä ilmaistaan paljon asioita lisäämällä sanan loppuun päätteitä.
Opettaja Aneta Mihaylova. Kuva: Aurora Ruusunen.

”Oi, suomen kieli on niin vaikeaa!”. Tämän kaltaisia huudahduksia sain kuulla ja monestakin suusta. ”On niin vaikeita sanoja, millä niitä muistaa!” Ihailtavan sitkeästi tunneilla kuitenkin opiskeltiin ja opeteltiin lausumaan.

Keskustelimme siitä, kuinka tätä vaikeaa suomen kieltä voisi oppia kuuntelemalla puhetta eri tilanteissa. Opettaja Anetan mielestä aiheuttaa ongelmia, kun oppikirjoissa kieli on ”erilaista” kuin kurikkalaisten puhuttu kieli. Taitaa pohjalainen murre paistaa niin vahvasti läpi kielenkäytössämme.

Sain kuunnella oikein perusteellisen oppitunnin suomen kielen astevaihtelusta. Sitä osaamista ilman ei opettajan mukaan voi oppia kieltä, ei pysty tunnistamaan perusmuotoja eikä opi ymmärtämään kieltä. Oli vasta peruskurssin kolmas kurssikerta, mutta hienosti opiskelijat jo osasivat tunnistaa eri taivutukset. Miten nyt menivätkään sanat: parta – parran ja silta - sillan ja kauppa – kaupat jne.

Keskustelimme opiskelijoiden kanssa, mitä hyötyä suomen kielen osaamisesta on. Miten työssä tarvitaan kieltä ja kahvituntikeskusteluihinkin voi vähitellen osallistua. Ahkera suomen kielen opiskelu auttaa ammatillisten taitojen kehittämisessä ja sitä kautta arvostuskin nousee. Ideoitiin, miten kurssilaiset voisivat osallistua vaikkapa kansalaisopiston kädentaitojen kursseille. Niissä yhdessä tehden ja keskustellen uusia sanoja tarttuisi mieleen.


Uuden kielen opiskelussa kielen kirjoittaminen on yksi opiskeltava seikka.
Kuva Aurora Ruusunen.

Kiitos opettajalle sekä kurssilaisille, kun sain olla mukana. Paitsi astevaihtelun kertaustuntia sain todeta paljon muutakin – miten ahkerasti opiskelijat paneutuivat uuden kielen kiemuroihin tietäen, miten sen oppiminen ja käyttäminen hyödyttäisi sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön sopeutumisessa.

Suvi Veijalainen

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Musiikki kulkee mukana myös eläkkeellä

Kurikan kansalaisopistossa nautittiin toukokuussa eläkekahvit, kun opistossa opettanut Juha Runsala jäi eläkkeelle. Vaikka työura päättyy yhden vaiheen osalta, musiikki ei ole jäämässä syrjään – päinvastoin. Viulu, alttoviulu, mandoliini ja opettaminenkin kulkevat mukana myös tulevina vuosina. Juha tuli opettamaan Kurikan kansalaisopistoon vuonna 2017. Vuosien aikana hän on opettanut pianon- ja laulunsoiton yksilöopetusta, musiikkia toimintakeskuksissa, johtanut kuoroa sekä ohjannut Mandoliini soi -ryhmää ja tangolaulun kursseja. Työ on tarjonnut paljon musiikkia, mutta ennen kaikkea kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. – Kurssit ovat myös sosiaalisia kokoontumisia. Niissä vaihdetaan kuulumisia, kerrotaan ilot ja surutkin. Jutut jäävät kurssille, Juha kuvailee. Kurikan kansalaisopiston musiikinopettaja Juha Runsala jäi keväällä eläkkeelle. Eläkekahveilla muisteltiin vuosia musiikin, opetuksen ja yhteisten kohtaamisten parissa. Opiskelijan oma innostus kantaa pitkälle Pitkän opet...

Täälä on hyvä olla – Leena Luomala on kulkenut kansalaisopiston kursseilla jo 50 vuotta

Leena Luomala on niitä kansalaisopistolaisia, joille kursseilla käyminen ei ole vain harrastus. Se on vuosikymmenten mittaan muodostunut osaksi elämää. 75-vuotias Leena on syntynyt Lapualla kymmenlapsiseen perheeseen ja asuu nykyisin Jalasjärvellä. Käsillä tekeminen on kiinnostanut häntä jo nuoresta lähtien. Ensimmäisiä ompelutöitään hän muistaa tehneensä noin 14-vuotiaana äidiltä saamastaan kankaasta. – Olen aina tykännyt käsitöistä ja käsillä tekemisestä enempi. Kansalaisopiston kursseille Leena tuli Jalasjärvellä noin 50 vuotta sitten. Välillä elämäntilanne pienten lasten kanssa toi harrastamiseen taukoja, mutta kursseille hän palasi aina uudelleen. Aktiivisimpina aikoina viikkoon saattoi mahtua jopa seitsemän kurssia – joskus kaksikin saman päivän aikana. Mukaan mahtui käsitöiden lisäksi paljon liikuntaa. Käsityöt ovat kulkeneet Leena Luomalan mukana nuoruudesta saakka. Kansalaisopiston kursseilla hän on käynyt Jalasjärvellä jo noin 50 vuoden ajan. Vuosikymmenten aikana Leena on eh...

Hyvinvointia matalalla kynnyksellä - Rita Huttunen-Taipale

Jooga ja äänimaljat- sekä TRE-stressinpurkuharjoitus -kursseja opistossa ohjaa Rita Huttunen-Taipale, joka asuu Kurikassa Salonkylällä. Ritan koulutustausta on monipuolinen. Hän on koulutukseltaan markkinointi-merkonomi, ja sen lisäksi hän on opiskellut laajasti hyvinvointialaa. Ritalta löytyy koulutus muun muassa joogaopettajaksi, meditaatio- ja rentoutusohjaajaksi, TRE-ohjaajaksi ja äänimaljahoitajaksi. Lisäksi hän on perehtynyt useisiin hierontatekniikoihin. Laaja osaaminen näkyy opetuksessa rauhallisena varmuutena ja kykynä huomioida erilaiset kehot ja mielet. Kansalaisopistossa Rita haluaa tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua joogaan, äänimaljoihin ja TRE-terapiaan. Monelle kynnys aloittaa jotain uutta voi olla korkea, ja juuri siksi Ritalle on tärkeää, että kursseille voi tulla ilman aiempaa kokemusta. Työssään häntä innostavat erityisesti uudet oppilaat ja se hetki, kun oppimisessa tapahtuu oivallus. Oman polkunsa hyvinvoinnin pariin Rita löysi alun perin oman ja...