Siirry pääsisältöön

Jumppaa iloisessa ryhmässä

Kurikkalainen Johanna Penttinen ohjaa jumppaa kansalaisopistossa jo viidettä lukuvuotta. Päätyönä on toimia laaja-alaisena erityisopettajana Paulaharjun koulussa, mutta illalla on aikaa Naisten kuntojumpalle Paulaharjun koulussa, aiemmin myös Luovan nuorisoseuralla.

- Kansalaisopistosta minua kysyttiin Naisten kuntojumpan ohjaajaksi viisi vuotta sitten. Lupasin harkita. Ohjaaminen houkutteli ja suostuin pyyntöön. Ajattelin, että ehkä selviän siitä. Tapaan sanoa, että ei voi antaa omalle laiskottelun houkutukselle periksi, kun itse ohjaa. On pakko mennä, ja tulee oma liikunta siinä samalla "suoritettua". Hyvä niin!

Alkulämmittelyssä koko kroppa liikkuu. Tässä on menossa painonsiirto, ja kädet viuhuvat lennokkaasti mukana. Kuva Janne Pulkkinen.


- Tieni ohjaajaksi on lähtenyt omasta jumppaharrastuksesta. Olin lukiossa, kun Kurikan Naisvoimistelijat alkoivat ohjata step-aerobickia. Menin jumppaan ja innostuin lajista niin, että halusin ohjata sitä itsekin. Seuraavana talvena lähdin toisen innokkaan nuoren kanssa Tampereelle Varalan urheiluopistolle kouluttautumaan ja ohjasin steppiä sen jälkeen vähän aikaa. 

- Opiskeluvuosinani Jyväskylässä oli tarjolla iso valikoima ryhmäliikuntaa yliopistolla. Tutustuin moniin eri jumppalajeihin ja "talletin" mieleeni liikkeitä, ideoita ja ohjaajan taitoja. Palasin Kurikkaan vuonna 2005 ja vuonna 2006 aloin ohjata Kurikan Naisvoimistelijoissa step-aerobickia. Seuran ohjaajien kanssa osallistuimme erilaisiin jumpan ideapäiviin. Ensimmäinen varsinainen ohjaajan peruskoulutukseni on LesMills-konseptin BodyPump-ohjaajakoulutus, jonka suoritin 2009. Sen tiimoilta on säännöllistä ohjauksen taitojen ylläpitoa vuosittain, Penttinen kertoo.

- Koronan suljettua jumppasalit keväällä 2020, ohjasin jumpat verkossa Meet-sovelluksen kautta. Siinä oli omat haasteensa minulla ja jumppaajilla. Omaa ohjaamista ja jumppaamista oli koomista katsoa tietokoneen ruudulta. Eräällä kerralla tietokoneestani loppui akku jumpan loppupuolella. Onnistuin saamaan varakoneella jumpan vielä uudelleen käyntiin. Etäjumpan ohjaaminen kaiken kaikkiaan on jäänyt omanlaisenaan vaiheena mieleeni.

Liikunnan iloa hiihtoladulla. Kuva Isla Penttinen.


- Opettajan näkökulmasta katsottuna kansalaisopisto näyttäytyy minulle paikkana, joka välittää niin asiakkaistaan kuin opettajistaankin ja kuuntelee heitä. Tarjonta on monipuolista ja tiedotus pelaa. Minun on ollut helppoa asioida ystävällisten toimiston naisten kanssa.

Jos jumppakärpänen on sinua(kin) puraissut, tykkäät rytmikkään musiikin mukaan jumppaamisesta iloisessa ryhmässä etkä hätkähdä hikoilua, askelluksia ja liikkumista salissa eri suuntiin, tule mukaan ensi syksynä!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kurssit hyvä keino sekä saada että antaa hyvää mieltä kanssakulkijoille

Jalasjärveläinen Juha Rossinen-Kaihlamäki opettaa Kurikan kansalaisopistossa mm. tanssikursseja ja piirustusta. - Tykkään työskennellä ihmisten parissa ja viime vuodet ovatkin vetäneet minua yhä enemmän opetustöiden pariin. Pidän tänäkin vuonna erilaisia tanssikursseja lähiseudun kansalaisopistoissa. Tanssin lisäksi pidän myös muita kursseja, joista minulle on kertynyt osaamista matkani varrelta. Näitä ovat esimerkiksi piirustus- ja perspektiivikurssit, puuviilu-intarsia sekä ratkaisukeskeisyyteen perustuvat kurssit, jossa keskitytään mm. siihen, mihin kaikkeen käytämme energiaamme ja kuinka oppisimme keskittämään huomiomme niihin asioihin, jotka ovat meille aidosti tärkeitä. - Tanssin puolelta olen käynyt aikoinaan Suomen Tanssiurheiluliiton seuraohjaajakoulutuksen ja nykyisin päivitän osaamistani käymällä itse uusilla kursseilla tai yksityistunneilla sen verran, mitä omilta kursseiltani ehdin. Omat kilpatanssivuoteni toivat myös hyvän lisän tanssiosaamiseeni. Piirustusta olen harrast...

Romanikieli vahva osa identiteettiä

Peräseinäjokelainen Taito Lindeman aloittaa syyskuussa romanikielen opettamisen Kurikan kansalaisopistossa. - Työni ohella olen aktiivisesti mukana myös seurakunnan vapaaehtoistyössä. Olen tehnyt mm. Itä-Euroopan alueella romanien parissa lähetystyötä ja siellä ihaillut, kuinka he puhuvat aivan arkikielenään romanikieltä. Tämä on herättänyt sydämessäni halua tuoda tätä samaa myös omaan kotimaahani. Taito Lindeman - Olen itse oppinut romanikielen lapsuudenkodissa ja vähän lisäksi myös aikuisenakin, pääasiassa ihan puheen kautta. Isovanhempani, vanhempani ja vanhemmat veljeni puhuivat paljon romanikieltä kun asuin vielä kotona, joten en voinut jäädä osattomaksi. - Huolenani on, että romanikieli on vähentynyt runsaasti. Itse näen että kielemme on vahva osa meidän identiteettiä. Toiveenani on että kieli elpyisi ihan puheen tasolle asti. - Haluaisin rohkaista ja kannustaa opettelemaan sitä, minkä olemme aikojen saatossa saattaneet kadottaa. Esi-isiemme kieli on vahva osa romanikult...

Opiskelijana opistolla

Maanantaina 19.8. astuin ensimmäistä kertaa Kurikan kansalaisopiston ovista sisään opiskelijan roolissa. Työntekijät ottivat minut lämpimästi vastaan ja tunsin oloni heti tervetulleeksi. Opiskelen media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa, ja opistolla pääsin toteuttamaan monia erilaisia alaan liittyviä työtehtäviä mm. erilaisten oppaiden päivitystä brändin mukaisiksi, somepohjien ja somepäivitysten tekoa, valokuvausta, videokuvausta sekä logon ja kutsun suunnittelua ja toteutusta.  Harjoitteluni aikana opistolla oli juuri starttaamassa uusi lukukausi ja sain huomata, miten elo opistolla alkoi pikkuhiljaa vilkastumaan, puhelimet pirisivät tämän tuosta ja opiston ovi alkoi käymään yhä tiuhempaan tahtiin. Puolivälissä harjoittelua pääsin mukaan opettajakokoukseen, jossa uudet ja vanhat kurssiopet saivat kattavan perehdytyksen kurssin vetäjän työnkuvaan sekä mahdollisuuden myös tutustua toisiinsa.😊 Opet valmiina syyskauteen! Opekokous 28.8.-24 Kuva Piritta Saarela Opintoretki ...