Siirry pääsisältöön

Valokuvaus on mahtava keino tallentaa muistoja

Jalasjärveläinen Pinja Naamanka opettaa Kurikan kansalaisopistossa valokuvausta ja siihen liittyviä digikursseja: Valokuvakirjan tekeminen ja tilaaminen sekä Tallenna ja muokkaa valokuvia pilvipalvelussa. 

Hän on 90-luvun lapsi ja syntyi alunperin pohjoiseen merenrantakaupunki Ouluun. - Ammatinvalinta valokuvauksen pariin tuli vähän vahingossa. Sitä ennen on tullut kokeiltua muun muassa DJ:n ammattia, baarimikkoilua ja ja on sitä oltu teatterissakin valoja heiluttamassa, Naamanka kertoo. Ensimmäisen kameran hän hankki medianomiksi valmistumisen jälkeen ja elämää on tallennettu kuviksi Amsterdamia, Lontoota ja Santo Domingoa myöten. - Lähtökohtaisesti olen kuvannut ihmisiä ja tapahtumia, vuoden 2020 aikana erilisten esineiden kuvailu on tullut myös mukaan. Intohimona on nykyään valomaalaus, 3D-mallinnuksen opettelu sekä Prätkähiirien keräily.

Omakuva. Kuva: Pinja Naamanka.


- Olen alunperin opiskellut "vain" medianomiksi Tampereen Ammattikorkeakoulussa. Olen opiskellut pääosin liikkuvaa kuvaa, videokuvasta sekä videoeditointia. Valokuvausta en ole itse asiassa käynyt liiemmin kouluissa opiskelemassa. Kaikki valokuvauksen salat olen opiskellut itsenäisesti räpsien. Koko juttu kävi vähän sattumalta, kun ammattikorkeakoulusta valmistuttuani päätin ostaa elämäni ensimmäisen järjestelmäkameran, lähdin maailmalle ja tallensin elämää niin Amsterdamissa kuin Karibialla elellen. Matkustelusta tai järjestelmäkameran käytöstä en tiennyt oikeastaan mitään, mutta tunne oli sellainen, että se on mentävä nyt ja kuvattava. Huomasin, että tämä valokuvaaminenhan on ihan mukavaa touhua. Näin jälkiviisaana on hienoa, että tartuin kameraan. Nuo reissujen kuvat toimivat visuaalisena päiväkirjanani, Naamanka muistelee.

Opettajan rooliin

Naamanka itse tarttui kameraan vähän vahingossa ajattelematta ja vuosien varrella tehdyt virheet ovat opettaneet hänelle paljon. - Minusta on hienoa, että voin nyt jakaa omaa kokemustani eteenpäin kursseilla ja kenties opiskelijani välttävät alun virheet, joita itse tein. Eikä virheiden välttäminen ole isoin juttu, vaan niiden kaikkien mahdollisuuksien löytäminen, mitä kameralla voi tehdä, ilman tietokoneella editointia. Ilolla inspiroin kokeilemaan heti erilaisia asioita. 

- Olen päässyt nyt vuoden 2021 syksyllä ensimmäistä kertaa opettamaan kameran käytön perusteita. Jokaisella kerralla on opiskelijoiden kanssa jääty vahingossa opettamaan ja opiskelemaan yliaikaa. Kun innostuu, unohtaa että aika lentää siivillä! Eikä omena opettajuudessa kauas puusta putoa, suvusta löytyy opettajia.

- Uuden opettelu on aina jännittävää, omilla kursseillani korostan kertausta ja käytäntöä. Kameran ja valokuvauksen perusasioissakin on paljon opeteltavaa, joten käymme rauhassa kaiken läpi, kertaamme edeltävän opetuskerran asioita samalla kun lisäämme uusia kerroksia opitun tiedon päälle. Samalla jaan innokkaimmille jo pieniä vinkkejä siitä, mitä olen itse oppinut matkojen ja kuvausten varrella. Valokuvaus on ihan mahtava keino tallentaa muistoja, maisemia sekä maailman tapahtumia!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä porukka tuo miehet liikkumaan

Miesten liikuntaryhmällä Keskikylän koululla Jalasjärvellä on pitkät perinteet. Ryhmässä liikkuu kaksikin herraa, jotka ovat osallistuneet jo noin 40 vuoden ajan. Jorma Laitila muistelee, että aloitusvuosi on ollut 1979 tai 1980. Hyväksi havaitsemaansa harrastukseen Laitila  pyysi mukaansa Olavi Säntin, ja siitä lähtien miehet ovat Keskikylässä liikkuneet. Jorma Laitila ja Olavi Säntti venyttelevät Miesten liikunnassa Keskikylässä 40 vuoden kokemuksella. Muillakin osallistujilla on pitkä historia liikuntaryhmässä, useampi jäsen on ollut mukana jo vähintään 20 vuotta. Osallistujia on eri puolilta Jalasjärveä. Mikä sitten saa miehen tulemaan paikalle joka torstai vuodesta toiseen? Yhteinen näkemys on se, että paras mahdollinen tunnelma ja ryhmässä kukkiva huumori vetävät paikalle. Kavereita haetaan mukaan ja kuljetaan kimppakyydillä, autoporukalle on kuulemma oltava hyvä selitys, jos aikoo jäädä pois. Ryhmään viimeksi liittyneet Timo Laurila ja Pekka Harju todistavat, että ryhmään on sil

Juttutuvassa ryhmätoimintaa ja vertaistukea afaatikoille

Juttutupa on afaattisille henkilöille suunnattua ryhmätoimintaa kansalaisopistoissa. Toiminta on jatkuvaa ja sitä kehitetään yhteistyössä Aivoliiton kanssa. Juttutupien ohjaajat on koulutettu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukemiseen. Tavoitteena on tarjota mielekästä ryhmätoimintaa ja vertaistukea osallistujille. Osallistujia tuetaan ja kannustetaan vuorovaikutukseen. Tukena käytetään esimerkiksi kuvia, kirjoittamista sekä piirtämistä. Ryhmään voi osallistua tulkin tai avustajan kanssa. Osallistujalla on oikeus kuljetuspalveluun, jos omatoiminen kulkeminen ei onnistu. Kurikan kansalaisopistossa viikottain kokoontuvan ryhmän ohjaajana toimii Anita Kivineva. Juttutupa rakentuu aina samanlaisen rungon ympärille: ensin vaihdetaan kuulumiset ja sen jälkeen ohjaaja lukee tovin jotain kirjaa, josta keskustellaan. Lopuksi juodaan kahvit ja rupatellaan. Joskus jo alun kuulumisten vaihto innoittaa pitkiin keskusteluihin.  Ryhmän osallistujista kaikki eivät pysty itse tuottamaan puhetta, mut

Kurssilla rohkeaksi koneenkäyttäjäksi

Minna Harju-Jyllilä opettaa Kurikan kansalaisopistossa tietotekniikkaa. Kevätkaudella on tarjolla Sujuvan netinkäytön kurssi. Hän on kahden aikuistuvan pojan äiti ja vannoutunut koiraihminen. - Kurikassa olen asunut vuodesta 2008 lähtien, mutta olen ns. vedentuoma. Kotoisin olen Vaasasta, mutta sukujuureni ovat Alajärvellä, Harju-Jyllilä selvittää. Tietotekniikan opettaminen kansalaisopistossa oli Harju-Jyllilälle luontainen valinta, sillä hän on tehnyt it-tukihenkilön töitä jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan Kurikan kaupungin tietohallintotiimissä. - Pitkä työskentely alalla antaa minulle hyvät valmiudet opettamiseen. Työpäiväni koostuu pitkälti työntekijöidemme opastamisesta ja heidän tietoteknisten ongelmiensa ratkaisemisesta. - Kansalaisopistossa opettaminen on mielestäni tosi mukavaa ja tapaan paljon uusia, eri ikäisiä ihmisiä. Olen luonteeltani aika ulospäinsuuntautunut, joten opettaminen sujuu jotenkin ihan itsestään. Olen opettanut jo kymmenisen vuotta ja jokainen opettamani ryh