Juttutuvassa ryhmätoimintaa ja vertaistukea afaatikoille

Juttutupa on afaattisille henkilöille suunnattua ryhmätoimintaa kansalaisopistoissa. Toiminta on jatkuvaa ja sitä kehitetään yhteistyössä Aivoliiton kanssa. Juttutupien ohjaajat on koulutettu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukemiseen.

Tavoitteena on tarjota mielekästä ryhmätoimintaa ja vertaistukea osallistujille. Osallistujia tuetaan ja kannustetaan vuorovaikutukseen. Tukena käytetään esimerkiksi kuvia, kirjoittamista sekä piirtämistä.

Ryhmään voi osallistua tulkin tai avustajan kanssa. Osallistujalla on oikeus kuljetuspalveluun, jos omatoiminen kulkeminen ei onnistu.

Kurikan kansalaisopistossa viikottain kokoontuvan ryhmän ohjaajana toimii Anita Kivineva. Juttutupa rakentuu aina samanlaisen rungon ympärille: ensin vaihdetaan kuulumiset ja sen jälkeen ohjaaja lukee tovin jotain kirjaa, josta keskustellaan. Lopuksi juodaan kahvit ja rupatellaan. Joskus jo alun kuulumisten vaihto innoittaa pitkiin keskusteluihin. 

Ryhmän osallistujista kaikki eivät pysty itse tuottamaan puhetta, mutta kaikki ymmärtävät hyvin toisten puheen ja osalla on avustaja mukana. Käytössä on myös merkkikieli, joka lisää kommunikointia, kun sanat puuttuvat. Nostetaan tai lasketaan peukaloa, pudistetaan päätä jne. Anita Kivineva kertoo myös oppineensa lukemaan hyvin ilmeitä ja kehonkieltä. Ryhmässä pärjätään, vaikka tulkkia ei mukana olekaan.

Juttutuvassa mukana vasemmalta Raili Pitkäranta, Leena Jokipii, Aune ja Matti Kortesmäki, ohjaaja Anita Kivineva seisomassa, Sirkka Kallio tulkkeineen sekä Sinikka ja Jouko Mäkinen. 

Joskus voi olla ongelmia sanan löytymisessä tai muistamisessa. Silloin saa miettiä ihan rauhassa. - Vaikka olen itse kova puhumaan, jaksan myös odottaa ja tarvittaessa auttaa, jos osaan arvata, mikä sana on hakusessa. Meillä on tosi mukava ryhmä. Tykkään toimia sen kanssa ja minusta tuntuu, että osallistujat viihtyvät myös. Jutut rönsyilevät minne milloinkin ja nauru raikuu usein, Kivineva kertoo.

Henkinen hyvinvointi lisääntyy, kun ryhmässä käy, se on osallistujien yhteinen näkemys. Mukava tunnelma saa ryhmäläiset tulemaan paikalle sateista ja tuulista piittaamatta. Kun asioi afaattisen henkilön kanssa, jolla puheen tuottamisessa on vaikeuksia, kannattaa varata aikaa kuuntelemiseen. Puhujaa voi myös pyytää toistamaan asian, jos ei ensimmäisellä kerralla saa selvää, Raili Pitkäranta opastaa. Uudet tulijat ovat tervetulleita, tilasta löytyy vielä monta tyhjää tuolia, avustaja Jouko Mäkinen toivottaa.

Tulkki edistää mm. itsemääräämisoikeuden toteutumista

Marraskuussa Juttutuvassa oli mukana myös puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkintoa suorittava Tiina Rajala Ilmajoelta. - Puhevammaisen tulkkina minulla on mm. mahdollisuus olla tukemassa henkilön mielipiteen ilmaisua, omien valintojen tekemistä ja sitä kauttaa edistää omiin asioihin liittyvää päätöksentekoa. Voin edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tulkin yksi tärkeä tehtävä on myös tukea puhevammaista henkilöä olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja näin ylläpitää sosiaalisia suhteita. Tulkin tehtävänä on lisätä henkilön arjen toimintamahdollisuuksia esim. olemalla mukana asiointitilanteissa, Rajala selvittää.

Nykyisessä työssää Rajala on todennut, kuinka tärkeää on, että jokaisella on jokin keino ilmaista itseään ja tulla ymmärretyksi. Ymmärretyksi ja sitä kautta kuulluksi tuleminen saa aikaan tyytyväisyyttä ja iloa sekä lisää jokaisen elämänhallintaa. Tulevassa tulkin työssään Rajala odottaa innolla uusien ihmisten tapaamista ja heihin tutustumista. Oman haasteensa tulkin työhön tuo tekniikka: kommunikaatiota tukevia laitteita ja ohjelmia on monenlaisia ja tekniikka kehittyy koko ajan.

Rajala opiskelee Ammattiopisto Liviassa Kaarinassa. Kurikan ryhmässä Rajala suoritti ammattiosaamisen näytön tutkinnonosaan Kommunikoinnin häiriöiden tuntemus ja tulkkauspalvelujärjestelmässä toimiminen. Mukana näyttöä arvioimassa oli myös Rajalan opettaja.