Siirry pääsisältöön

Juttutuvassa ryhmätoimintaa ja vertaistukea afaatikoille

Juttutupa on afaattisille henkilöille suunnattua ryhmätoimintaa kansalaisopistoissa. Toiminta on jatkuvaa ja sitä kehitetään yhteistyössä Aivoliiton kanssa. Juttutupien ohjaajat on koulutettu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukemiseen.

Tavoitteena on tarjota mielekästä ryhmätoimintaa ja vertaistukea osallistujille. Osallistujia tuetaan ja kannustetaan vuorovaikutukseen. Tukena käytetään esimerkiksi kuvia, kirjoittamista sekä piirtämistä.

Ryhmään voi osallistua tulkin tai avustajan kanssa. Osallistujalla on oikeus kuljetuspalveluun, jos omatoiminen kulkeminen ei onnistu.

Kurikan kansalaisopistossa viikottain kokoontuvan ryhmän ohjaajana toimii Anita Kivineva. Juttutupa rakentuu aina samanlaisen rungon ympärille: ensin vaihdetaan kuulumiset ja sen jälkeen ohjaaja lukee tovin jotain kirjaa, josta keskustellaan. Lopuksi juodaan kahvit ja rupatellaan. Joskus jo alun kuulumisten vaihto innoittaa pitkiin keskusteluihin. 

Ryhmän osallistujista kaikki eivät pysty itse tuottamaan puhetta, mutta kaikki ymmärtävät hyvin toisten puheen ja osalla on avustaja mukana. Käytössä on myös merkkikieli, joka lisää kommunikointia, kun sanat puuttuvat. Nostetaan tai lasketaan peukaloa, pudistetaan päätä jne. Anita Kivineva kertoo myös oppineensa lukemaan hyvin ilmeitä ja kehonkieltä. Ryhmässä pärjätään, vaikka tulkkia ei mukana olekaan.

Juttutuvassa mukana vasemmalta Raili Pitkäranta, Leena Jokipii, Aune ja Matti Kortesmäki, ohjaaja Anita Kivineva seisomassa, Sirkka Kallio tulkkeineen sekä Sinikka ja Jouko Mäkinen. 


Joskus voi olla ongelmia sanan löytymisessä tai muistamisessa. Silloin saa miettiä ihan rauhassa. - Vaikka olen itse kova puhumaan, jaksan myös odottaa ja tarvittaessa auttaa, jos osaan arvata, mikä sana on hakusessa. Meillä on tosi mukava ryhmä. Tykkään toimia sen kanssa ja minusta tuntuu, että osallistujat viihtyvät myös. Jutut rönsyilevät minne milloinkin ja nauru raikuu usein, Kivineva kertoo.

Henkinen hyvinvointi lisääntyy, kun ryhmässä käy, se on osallistujien yhteinen näkemys. Mukava tunnelma saa ryhmäläiset tulemaan paikalle sateista ja tuulista piittaamatta. Kun asioi afaattisen henkilön kanssa, jolla puheen tuottamisessa on vaikeuksia, kannattaa varata aikaa kuuntelemiseen. Puhujaa voi myös pyytää toistamaan asian, jos ei ensimmäisellä kerralla saa selvää, Raili Pitkäranta opastaa. Uudet tulijat ovat tervetulleita, tilasta löytyy vielä monta tyhjää tuolia, avustaja Jouko Mäkinen toivottaa.

Tulkki edistää mm. itsemääräämisoikeuden toteutumista

Marraskuussa Juttutuvassa oli mukana myös puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkintoa suorittava Tiina Rajala Ilmajoelta. - Puhevammaisen tulkkina minulla on mm. mahdollisuus olla tukemassa henkilön mielipiteen ilmaisua, omien valintojen tekemistä ja sitä kauttaa edistää omiin asioihin liittyvää päätöksentekoa. Voin edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tulkin yksi tärkeä tehtävä on myös tukea puhevammaista henkilöä olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja näin ylläpitää sosiaalisia suhteita. Tulkin tehtävänä on lisätä henkilön arjen toimintamahdollisuuksia esim. olemalla mukana asiointitilanteissa, Rajala selvittää.

Nykyisessä työssää Rajala on todennut, kuinka tärkeää on, että jokaisella on jokin keino ilmaista itseään ja tulla ymmärretyksi. Ymmärretyksi ja sitä kautta kuulluksi tuleminen saa aikaan tyytyväisyyttä ja iloa sekä lisää jokaisen elämänhallintaa. Tulevassa tulkin työssään Rajala odottaa innolla uusien ihmisten tapaamista ja heihin tutustumista. Oman haasteensa tulkin työhön tuo tekniikka: kommunikaatiota tukevia laitteita ja ohjelmia on monenlaisia ja tekniikka kehittyy koko ajan.

Rajala opiskelee Ammattiopisto Liviassa Kaarinassa. Kurikan ryhmässä Rajala suoritti ammattiosaamisen näytön tutkinnonosaan Kommunikoinnin häiriöiden tuntemus ja tulkkauspalvelujärjestelmässä toimiminen. Mukana näyttöä arvioimassa oli myös Rajalan opettaja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täälä on hyvä olla – Leena Luomala on kulkenut kansalaisopiston kursseilla jo 50 vuotta

Leena Luomala on niitä kansalaisopistolaisia, joille kursseilla käyminen ei ole vain harrastus. Se on vuosikymmenten mittaan muodostunut osaksi elämää. 75-vuotias Leena on syntynyt Lapualla kymmenlapsiseen perheeseen ja asuu nykyisin Jalasjärvellä. Käsillä tekeminen on kiinnostanut häntä jo nuoresta lähtien. Ensimmäisiä ompelutöitään hän muistaa tehneensä noin 14-vuotiaana äidiltä saamastaan kankaasta. – Olen aina tykännyt käsitöistä ja käsillä tekemisestä enempi. Kansalaisopiston kursseille Leena tuli Jalasjärvellä noin 50 vuotta sitten. Välillä elämäntilanne pienten lasten kanssa toi harrastamiseen taukoja, mutta kursseille hän palasi aina uudelleen. Aktiivisimpina aikoina viikkoon saattoi mahtua jopa seitsemän kurssia – joskus kaksikin saman päivän aikana. Mukaan mahtui käsitöiden lisäksi paljon liikuntaa. Käsityöt ovat kulkeneet Leena Luomalan mukana nuoruudesta saakka. Kansalaisopiston kursseilla hän on käynyt Jalasjärvellä jo noin 50 vuoden ajan. Vuosikymmenten aikana Leena on eh...

Musiikki kulkee mukana myös eläkkeellä

Kurikan kansalaisopistossa nautittiin toukokuussa eläkekahvit, kun opistossa opettanut Juha Runsala jäi eläkkeelle. Vaikka työura päättyy yhden vaiheen osalta, musiikki ei ole jäämässä syrjään – päinvastoin. Viulu, alttoviulu, mandoliini ja opettaminenkin kulkevat mukana myös tulevina vuosina. Juha tuli opettamaan Kurikan kansalaisopistoon vuonna 2017. Vuosien aikana hän on opettanut pianon- ja laulunsoiton yksilöopetusta, musiikkia toimintakeskuksissa, johtanut kuoroa sekä ohjannut Mandoliini soi -ryhmää ja tangolaulun kursseja. Työ on tarjonnut paljon musiikkia, mutta ennen kaikkea kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. – Kurssit ovat myös sosiaalisia kokoontumisia. Niissä vaihdetaan kuulumisia, kerrotaan ilot ja surutkin. Jutut jäävät kurssille, Juha kuvailee. Kurikan kansalaisopiston musiikinopettaja Juha Runsala jäi keväällä eläkkeelle. Eläkekahveilla muisteltiin vuosia musiikin, opetuksen ja yhteisten kohtaamisten parissa. Opiskelijan oma innostus kantaa pitkälle Pitkän opet...

Hyvinvointia matalalla kynnyksellä - Rita Huttunen-Taipale

Jooga ja äänimaljat- sekä TRE-stressinpurkuharjoitus -kursseja opistossa ohjaa Rita Huttunen-Taipale, joka asuu Kurikassa Salonkylällä. Ritan koulutustausta on monipuolinen. Hän on koulutukseltaan markkinointi-merkonomi, ja sen lisäksi hän on opiskellut laajasti hyvinvointialaa. Ritalta löytyy koulutus muun muassa joogaopettajaksi, meditaatio- ja rentoutusohjaajaksi, TRE-ohjaajaksi ja äänimaljahoitajaksi. Lisäksi hän on perehtynyt useisiin hierontatekniikoihin. Laaja osaaminen näkyy opetuksessa rauhallisena varmuutena ja kykynä huomioida erilaiset kehot ja mielet. Kansalaisopistossa Rita haluaa tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua joogaan, äänimaljoihin ja TRE-terapiaan. Monelle kynnys aloittaa jotain uutta voi olla korkea, ja juuri siksi Ritalle on tärkeää, että kursseille voi tulla ilman aiempaa kokemusta. Työssään häntä innostavat erityisesti uudet oppilaat ja se hetki, kun oppimisessa tapahtuu oivallus. Oman polkunsa hyvinvoinnin pariin Rita löysi alun perin oman ja...